Pääkirjoitus
Käylän Juomasuon kultakaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ei valmistu ennen kunnallisvaaleja (KS 27.8). Alkuperäisen aikataulun mukaan YVA:n piti valmistua alkusyksystä, mutta työ on viivästynyt. YVA:a laativan yhtiön edustajan Riika Tammivuoren mukaan kaivoksen vesistövaikutuksen selvittäminen on YVA:n keskeisintä sisältöä, joten siihen halutaan paneutua huolellisesti.
Tammivuori sanoi, ettei kyse ole vaalikikasta ja lupasi selvityksen valmistuvan ennen ensi kevättä.
YVA:n viivästyminen osuu hankalaan saumaan. Moni johtava poliitikko on pantannut kantaansa ja sanonut odottavansa selvityksen valmistumista. Kaivoskeskustelua varmasti käydään vaalien alla ilman YVA-selvitystäkin, mutta selvitys olisi antanut keskusteluun tärkeää pohjatietoa.
Kaivoshanke kiinnostaa ihmisiä ja herättää keskustelua. Tämä kävi ilmi Käylän Korpihovilla torstaina järjestetyssä tilaisuudessa.
Tällä hetkellä on jossain määrin epäselvää, millä tavalla kuusamolaiset pääsevät sanomaan sanansa asiaan. Näyttää vahvasti siltä, ettei Juomasuon avaaminen vaadi uraanilupaa. Uraanilupa tarvitaan, jos uraania on 1 000 grammaa tonnissa malmia. Kairausten mukaan sekä Juomasuolla että Hangaslammella jäädään reilusti raja-arvosta.
Uraaniluvan sijaan kaivosyhtiölle riittää ilmoitusluontoinen menettely, johon kaivoksen isäntäkunnalla ei ole vaikutusmahdollisuutta.
Vailla vaikutusmahdollisuuksia paikalliset eivät silti ole. Kuusamon kaupungin kantaa kysytään monet kerrat kaavoituksen ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Sanansa kaupunki saa sanoa myös ympäristölupamenettelyssä. Kaivoksen avaaminen on vuosien prosessi. Ennen toiminnan alkua kaivos tarvitsee 70-100 lupaa.
Kaivosasiassa tiedotuksen on oltava erityisen avointa. Päättäjien ja kansalaisten on tiedettävä missä mennään. Moraalisesti olisi oikein, että Kuusamo kaivoksen isäntäkuntana saisi sanoa viimeisen sanan hankkeen kohtalosta.