Rau­han­yh­dis­tys vastaa Lin­ja­kum­mul­le: ”Ri­kas­tu­mi­sen voi­ma­kas ta­voit­te­lu ei ole ter­veel­lis­tä”

Pertti Ervasti tulkitsee, että Kuusamon Rauhanyhdistyksen salin taulussa kuvataan myös Adolf Suoraniemen (1874-1946) kylvötyötä Suorajärvellä.

Kuva: Aku Kallunki

Kysyimme Kuusamon Rauhanyhdistyksen puheenjohtajalta Mikko Oikaraiselta ja aiemmalta puheenjohtajalta Pertti Ervastilta, kuinka yhdistyksen toiminta vaikuttaa mahdollisiin lestadiolaisyrittäjien välisiin verkostoihin.

– Yrittäjien keskinäisestä yhteistyöstä ei rauhanyhdistyksissä voida tietää. Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä toimivat kansanopistot järjestävät yrittäjäkursseja, joissa keskeisintä on hengellinen jaksaminen ja työhyvinvointi. Toki toisten tunteminen valmistaa ja vahvistaa luottamuspohjaa, kuten työelämässä yleensäkin, kertoo Ervasti.

Kuusamon Rauhanyhdistys on merkittävä toimija alueella. Yhdistyksen jäseniä lapsineen kokoontuu joka viikko kolme kertaa seuroihin ja Lahdentauksen 500 henkeä vetävä sali on toisinaan melkein täynnä. Yhdistyksestä kerrotaan, että sanaa kuulemassa käy yleensä noin 150-450 henkeä.

Yhdistyksessä kerrotaan noudatettavan Raamatun tulkintaa, jonka mukaan esivallalle täytyy olla kuuliainen ja lakia noudattaa.

– Ihmisen täytyy toimia rehellisesti ja maksaa verot. Arvioni mukaan tämä on keskeinen ajatus myös yrittäjien tapaamisissa, kertoo Ervasti.

Esimerkiksi työhönottotilanteissa liikkeeseen kuuluvien suosimisesta Ervasti ja Oikarainen ovat yhtä mieltä, että sellaista ei pitäisi missään nimessä tapahtua.

– Työelämä ja yritykset pyörivät omalla logiikallaan, Ervasti sanoo.

Oikarainen kuvailee kuinka esimerkiksi Lahdentauksen Rauhanyhdistyksen vähän aikaa sitten valmistunut uuden katon rakennustyö ja muut vastaavat remontit kilpailutetaan liike-elämän sääntöjen mukaan.

– Rakentamisessa suunnittelutoimisto laatii tarkat suunnitelmat, joiden pohjalta valitaan paikkakunnalta urakoitsijat. Tiedetään osaajat, eikä siinä katsota onko uskovainen vai ei ja siitä valitaan edullisin, Oikarainen kertoo.

– Liikkeessä ei ole sääntökirjaa tai ohjeita, joita tulisi noudattaa, kertoo Ervasti.

Opin, tai sen miten pitää toimia, kerrotaan tulevan henkilökohtaisen uskon kautta.

– Uskomme, että jokainen uskon lahjan saanut ihminen haluaa välttää epäsopivia asioita, kuten esimerkiksi osallistumista viihde-elämään, alkoholin käyttöön ja sellaiseen, Ervasti kuvailee.

Ervastin panee mietteliääksi Linjakummun esiin nostama tulkinta siitä, että nuoremman polven ja varsinkin liike-elämän piirissä toimivien vanhoillislestadiolaisten ja viime vuosina Suomeenkin levinneen menestysteologian harjoittajien välillä olisi yhteistä siinä miten molemmat suhtautuvat rikastumiseen. Että rikastumista sinänsä ei pidettäisi pahana, kuten joissakin muissa kristillisissä liikkeissä.

Harkittuaan vastausta vanhoillislestadiolaisten suhtautumiseen rikastumiseen, Ervasti kuvailee, että asia liittyy jokapäiväiseen leipään ja toimeentuloon, joka on keskeistä.

– Rikastumiseen sinänsä ei minusta mitään erityistä kantaa ole. Kuitenkaan rikastumisen voimakas tavoittelu ei ole terveellistä. Silloin joudutaan ahneuteen, Ervasti vastaa.

Taloudellisten verkostojen osalta Oikarainen ja Ervasti kertovat asian olevan selvän. Lakia tulee noudattaa ja lain rikkominen on aina vakava asia. Liikkeen ulkopuolisia ei tule heidän mukaansa asettaa eriarvoiseen asemaan.

– Kaikki ihmiset ovat kanssaihmisiä, joita tulee rakastaa, Pertti Ervasti tiivistää vanhoillislestadiolaisen suhtautumisen liikkeen ulkopuolisiin.

Oikarainen muistuttaa, että liike on kaikille avoin.

– Ovet ovat kaikille auki, hän toivottaa tervetulleeksi.