Pääkirjoitus
Kuusamon niin sanottu iso kalastuskunta teki viime osakaskokouksessaan rauhoituspäätöksiä Kitkajoelle. Toinen koskee Jyrävän alapuolista, noin 200 metrin mittaista rauhoitusaluetta.
Toinen rauhoitus tulee Harrisuvannolle. Rauhoitus koskee yöaikaista kalastusta kello 20 ja aamukahdeksan välisenä aikana elokuun lopussa.
Molempia rauhoituksia perustellaan Kuusamon ainutlaatuisen taimenkannan suojelulla. Nousutaimenten määrä Kuusamon jokiin on vähentynyt. Tästä asiasta todistavat vääjäämättä saalistilastot, jotka pienenevät vuosi vuodelta.
Kovin suurta merkitystä itse kalastukselle ei ainakaan Harrisuvannon yörauhoituksella elokuun lopussa ole. Pimeän aikaan taimenia on kuulemma jopa kalastettu siten, että suuret uistimet yritetään tartuttaa kiinni kaloihin niiden ulkopuolelta. Tämä ei ole tietenkään mitään oikeaa kalastusta ja jos yörauhoituksella pystytään epäkohtaan puuttumaan, niin hyvä.
Jyrävänniskan rauhoitusalue laajenee osakaskunnan päätöksellä pariinsataan metriin putouksen alapuolelle. Paikka on näyttävyytensä, Pikku Karhunkierroksen reitin ja Siilasmajan vuoksi houkutellut kesäisin paljon matkailijoita. Varmaan joitakin kalastajia rauhoitus paikalla harmittaa.
On kuitenkin nähtävä asiassa pidemmälle. Nousutaimenet eivät pääse Jyrävän yli ja jäävät sen alle lepäilemään. Poterossa voi joskus olla paljonkin kalaa ja myös onkijoita. Nousutaimenet ovat arvokkaita, koska ne ovat nousussa kudulle. Mitä enemmän niitä siitä pyydetään, sitä vähemmän jää jäljelle suvun jatkajia.
Kuusamon jokivarsille jää edelleenkin runsaasti tilaa taimenen ja harjuksen kalastamiseen. Tänä päivänä saalis ei ole saajalleen enää hengissä pysymisen kannalta millään tavalla tärkeä asia. Kyse on harrastuksesta. Siksipä pitää ymmärtää, että jos esimerkiksi Jyrävän suojelulla pystytään turvaamaan muutamankin lisätaimenen suvun jatkaminen, ollaan oikealla tiellä.
Osakaskunnan päätös on myös linjassa juuri käynnistyneen suomalais-venäläisen taimenprojektin kanssa, jonka tähtäimenä on taimenkannan pelastaminen alueella.