Kansainvälinen Tie Vienaan -symposium järjestettiin Kuusamo-opiston ja Karjalan Sivistysseuran yhteistyössä elokuun viimeisenä viikonloppuna Kuusamossa. Kaksipäiväinen symposium oli omistettu edesmenneelle akateemikko Pertti Virtarannalle, joka syntyi sata vuotta sitten vuonna 1918.
Jo perinteeksi muodostuneen symposiumin esiintyjäjoukko muodostui etupäässä Vienan Karjalan historiaan ja kulttuuriin paneutuneista tutkijoista sekä Virtarannan elämäntyön läpikotaisin tuntevista akateemikon henkilökohtaisista ystävistä ja työtovereista.
Esitelmät valottivat ennen muuta Karjalan kieltä ja kulttuuria, joiden vaalimiseen Virtaranta panosti vuosikymmenien työn. Hän teki sen ”kynällä kylmällä mutta kädellä lämpimällä”, kuten suomen kielen oivallisena taitajana tunnettu akateemikko nimesi yhden teoksistaan.
Virtarannan mielenkiinto rajantakaiseen Karjalaan heräsi jo sotavuosina hänen toimiessaan nuorena valistusupseerina Tunkuan suunnalla. Siellä tekemiensä haastatattelujen pohjalta hän sodan päätyttyä julkaisi myös ensimmäisen tutkimuksensa, jossa hän selvitti Tunkuan murteessa esiintyvää suomalaisille vaikeata s-kirjainta.
Tätä seurasi viisikymmentä työntäyteistä vuotta tutkimusta, matkoja kotiseudulla ja vierailla mailla, elävien ihmisten haastatteluja, pitkiä päiviä tutkijanhuoneessa ja paljon muuta. Niiden aikana nauhoituksia kertyi toista tuhatta tuntia, painettuja julkaisuja runsaat viisisataa.
Yksi Virtarannalle rakkaimmiksi kohteista oli Karjala, sen ihmiset ja paikallisia murteita käyttävät karjalan kielen puhujat. Viisikymmentäluvun lopulta alkaen hän oli säännöllisesti nähty ja odotettu vieras Karjalan kylissä, sekä Vienassa että Aunuksessa. Runsaasti tutkimusmatkoja hän teki erityisesti Moskovan pohjoispuolella sijaitsevaan Tverin Karjalaan, missä asukkaat pitivät tavallisiin kansanihmisiin avoimen lämpimästi suhtautuvaa Virtarantaa suorastaan jumalasta seuraavana olentona.
Virtarannalla oli harvinainen taito pitää yllä hyviä suhteita kaikkiin kohtaamiinsa ihmisiin, myös neuvostoviranomaisiin, jotka alkoivat luottaa tieteen asialla liikkuvaan tutkijaan ja myönsivät hänelle lupia päästä moniin sellaisiin kyliin, jotka säilyivät suljettuina muille pyrkijöille. Näin kertyi arvokas aineisto taltiointeja, nauhoituksia ja muistiinpanoja, jotka tarjoavat jatkuvasti ajankohtaista tietoa Karjalan kulttuurista kiinnostuneille uusille tutkijapolville.
Tie Vienaan -symposiumin avasi Karjalan Sivistysseuran nykyinen puheenjohtaja Eeva Kaisa Linna, jonka vienalaissyntyinen isoisä Iivo Kaukoniemi toimi pitkään kauppiaana Kuusamossa.
Karjalan kielen sanakirjan parissa yli neljä vuosikymmentä työskennellyt Marja Torikka ja suomenkielen murteisiin erikoistunut Jaakko Yli-Paavola, molemmat Virtarannan alaisuudessa pitkään työskennelleitä tutkijoita, valottivat omissa esitelmissään esimiehensä persoonaa ja hänen työskentelyään.
Virtarannan perinteen jatkuvasta elinvoimasta kansatieteen alalla puolestaan oli todistamassa Itä-Suomen yliopiston nuori tutkijatohtori Elina Niiranen.
Karjalan kielen tilasta ja siihen kohdistuvasta neuvostoaikaisesta ja nykyisestä tutkimuksesta Venäjällä kertoi Petroskoin ja Joensuun yliopistojen emeritusprofessori Pekka Zaikov, Karjalan kielen ja kulttuurin eittämättä johtava tuntija koko maailmassa. Vuosikymmenten ajan hän on toiminut myös yhteiskunnallisena vaikuttajana, joka on monilla foorumeilla käyttänyt painavia puheenvuoroja karjalaisuuden puolesta.
Aiheiltaan mielenkiintoisia olivat myös tietoiskut Venäjän Karjalassa vaikuttaneisiin kirjailijoihin ja tiedemiehiin. Aviopari Pekka Perttu ja Unelma Konkka sekä itkuvirsien syvällinen tuntija Santra Stepanova ja Karjalan kansankirjailija Ortjo Stepanov olivat Virtarannan henkilökohtaisia ystäviä. Kahden viimeksi mainitun karjalaisen kulttuurivaikuttajan henkilökuvaa ja tuotantoa valottivat ansiokkaasti Eila Stepanova ja Markku Nieminen. Kuusamolainen taiteilija Merja Danso esitti Unelma Konkan runoja.
Oivallisella tavalla Tie Vienaan -symposiumissa Pertti Virtarannan henkilökuvaa avasivat karjalaisuuden ytimeen tunkeutuvat dokumenttifilmit. Niitä esitteli Virtarannan mukana Karjalaa kiertänyt kuvaussihteeri Riitta Virtasalmi.
Tie Vienaan symposiumissa esiintyi myös joukko Kuusamon Viena-seuran jäseniä sekä taiteenharrastajia Pääjärveltä ja Kiestingistä. Symposiumissa, jonka päätössanat esitti professori Pekka Laaksonen, vallitsi kautta linjan sama välitön tunnelma, joka on aina ollut kantavana voimana näissä tilaisuuksissa kahden vuosikymmenen ajan: kelpo annos syvällistä akateemista tietämystä maustettuna suuren yleisön mielenkiintoa herättävällä kepeydellä ja sydämen lämmöllä.
Symposiumin yleisölle tarjottiin katsottavaksi Pertti Virtarannan tärkeimmän työtoverin, Helmi-vaimon valokuvanäyttely. Näyttelykuvat on valinnut Helmi Virtaranta itse omasta uskomattoman laajasta valokuvakokoelmastaan pariskunnan yhteisiltä tutkimusmatkoilta. Taitavana valokuvaajana ja ihmistuntijana tunnetuksi tulleen Helmi Virtarannan kuvat on vedostanut Pentti Sammallahti.
Kuhmon kulttuurikeskus Juminkeosta lainassa oleva näyttely on yleisön nähtävissä syyskuun loppuun Kuusamo-opistolla toimistoaikana.
