Reetta Räty muis­te­lee Ylen ko­lum­nis­saan val­kois­ta pi­meyt­tä: ”Muis­tan val­koi­sen pimeän, joka muuttui il­ta­päi­väl­lä si­ni­sek­si pi­meäk­si. Yön pi­meäs­sä­kin loisti lumi."

Kaamoksen valoa, jonka revontulet pukevat väreihin.
Kaamoksen valoa, jonka revontulet pukevat väreihin.
Kuva: Mikko Halvari
”Muistan valkoisen pimeän, joka muuttui iltapäivällä siniseksi pimeäksi. Yön pimeässäkin loisti lumi.

– Elin pohjoisessa parikymmentä vuotta. Muistan valkoisen pimeän, joka muuttui iltapäivällä siniseksi pimeäksi. Yön pimeässäkin loisti lumi. Jos käveli aamuyöllä kylältä kotiin ja pysähtyi katsomaan taivaalle, pimeyttä suurempi voima olivat tähdet ja hiljaisuus. Lumi muuttaa pimeyden. Siitä tulee – jos ei valoisaa, niin ainakin valkoista. Pohjoisen pimeä on lempeämpää kuin miltä se kuulostaa, Räty kirjoittaa.

Reetta Rädyn kolumni on luettavissa yleisradion nettisivuilla tästä linkistä

 
Ilmoita asiavirheestä