Pudasjärveltä syntyisin oleva, Posiolla yrittäjänä toimiva Himmerkinlahti Oy:n toimitusjohtaja Reijo Lantto sai itse kokea konkreettisesti, mitä sodan kauheudet merkitsivät nuorille sotaan joutuneille nuorille miehille. Lantto osallistui yhdessä isänsä, äitinsä ja veljensä kanssa Kiestingin mottiin jääneiden kaatuneiden kotiin hakumatkalle syyskuussa 1997.
– Pudasärven kirkkoon tuotiin kymmenen sankarivainajaa. Sotilaspastori Untamo Koski siunasi heidät viimeiseen lepoon ennen sankarihautoihin laskemista. Siunaustilaisuudessa hän kertoi koskettavia tarinoita kuinka hän näistäkin sankarivainajista useampaa oli saatellut viimeiselle matkalleen kädestä kiinni pitäen, Reijo Lantto kertoi juhlapuheessaan Posion itsenäisyyspäiväjuhlassa.
– Siunaustilaisuuden jälkeen isäni otti yhden noista pienistä arkuista kantaakseen sen Pudasjärven sankarihautaan. Sankarivainaja oli hänen veljensä Väinö Lantto, joka kaatui Kiestingin motissa 27. elokuuta 1941.
– Posiolainen Antti Ylitolva, joka kaatui Pirttijärvellä, tuotiin myös vainajien joukossa kotimaahan, mutta hänet haudattiin Kajaaniin, johon kaikki Pirttijärvellä kaatuneet ja löydetyt haudattiin.
Sotavuodet vaativat yli 90 000 ihmisen hengen. Posion sankarihaudoissa lepää 128 sankarivainajaa. Vielä useammat haavoittuvat sodan melskeissä.
– Näitä sodan uhreja muistamme suurella kiitoksella. He yhdessä sodasta selvinneiden veteraanien kanssa pelastivat Suomen itsenäisyyden, jota saamme juhlia. Talvisota yhdisti Suomen kansan ja arpeutti niitä haavoja, joita kansalaissota oli synnyttänyt, Lantto sanoi.
Sodan jälkeen Suomessa alkoi ennen näkemätön rakentaminen ja toimeliaisuuden aika. Olihan asutettava menetetyiltä alueilta evakuoidut ihmiset ja saatettava heidät uuden elämän alkuun. Samoin sodan tuhoama rakennuskanta vaati korjausta ja täydentämistä.
– Sodan jälkeinen sukupolvi on luonut Suomeen sen vaurauden ja hyvinvoinnin, josta saamme tänä päivänä nauttia.
– Seuratessamme päivittäistä uutisvirtaa tulee väistämättä mieleen, osaammeko olla tähän hyvinvointiin tyytyväisiä. Miksi meistä tuntuu, että rahat eivät riitä mihinkään ja kaikista jo saavutetuista eduista pitää tinkiä.
Lanton mielestä kaikkea hyvää ei voida jatkossa vaatia yhteiskunnan taholta.
– Joudumme keskittämään voimavaramme olennaiseen, mikä tarkoittaa asioiden panemista tärkeysjärjestykseen.
– Meidän on myös hyväksyttävä tosiasia, että isänmaamme kansalaisista kaikki eivät ole syntyperäisiä suomalaisia.
– Mielestäni tärkeätä on myös se, että hyväosaiset ovat heikompiosaisten tukena. Voimme tukea lähimmäisiämme myös huomioimalla heidät ja olemalle heille seurana.
– Tehdään kohta sata vuotta täyttävästä isänmaastamme yhteistyöllä vieläkin parempi paikka elää ja asua, Lantto sanoi.
Juhlapäivä alkoi jumalanpalveluksella kirkossa, jossa saarnasi kirkkoherra Leena Pudas.
Jumalanpalveluksen jälkeen suoritettiin kunniakäynti ja seppeleen lasku sankarihaudoilla. Posion sankarihaudoissa lepää 128 sankarivainajaa. Haudoilla puhui Olavi Kari-Koskinen.
Pääjuhla pidettiin seurakuntatalolla.
Juhlan järjestivät yhdessä Posion kunta, seurakunta ja paikallinen Lions Klubi.
