Palosaaren perheessä arvot ovat kohdallaan ja toisista välittäminen näkyy kaikessa. Ehkäpä siitä syystä he ovat avanneet kotinsa ovet turisteille, joita tulee lähes kaikista maailman kolkista. Lauantaina 80 vuotta täyttävä Reino Palosaari perusti 20 vuotta sitten Palosaaren poro- ja kalastustilan, nyt yritystä pyörittää Satu-tytär yhdessä miehensä kanssa, ja kolmaskin polvi osallistuu satunnaisesti tilan töihin.
Porotilan toiminta keskittyy sata vuotta sitten rakennetun tilan ympärille.
– Isäni Jalmari Palosaari perusti tilan vuonna 1920, jolloin hän rakensi ensimmäisen ja vieläkin käytössä olevan vanhan pirtin, jossa nyt sijaitsee matkailumyymälä, Reino Palosaari kertoo.
Palosaarien porotilalla painitaan tällä hetkellä positiivisten ongelmien kanssa, kun turisteja tulisi enemmän kuin pystytään vastaanottamaan.
– Etenkin suomalaiset haluavat tulla hyvin lyhyellä varoitusajalla, eivätkä oikein ymmärrä, että varauskirjat ovat täynnä jo pitkäksi aikaa eteenpäin.
Päivänsankari siis asuu edelleen samalla tontilla, johon aikoinaan syntyi.
– Pariin otteeseen olen ollut Ruotsissa, ja Rovaniemellä työskentelin aikoinaan veljeni maansiirtoyrityksessä. Tuolloin tuli kierrettyä Lappi ristiin rastiin. Rovaniemellä tapasin aikoinaan Tornionjokilaaksosta kotoisin olevan vaimoni Seijan ja 35 vuotta sitten menimme naimisiin. Minulla on ollut vaimon otossa hyvä tuuri, Palosaari myhäilee. Seija huolehtii kampanisujen leipomisesta turisteille usein tyttärentyttären avustamana.
Pariskunnalla on kolme lasta, kaksi tytärtä ja poika.
– Tilan porot ovat kaikki koulutettuja ajoporoja. Turistit ovat hyvin kiinnostuneita poroelinkeinosta, ja me kerromme heille mielellämme, minkälaista elämää täällä vietämme, Anne kertoo.
Erityisen kiinnostuneita pohjoisen poronelinkeinosta ovat saksalaisturistit.
Yksi asia on Palosaarille kristallin kirkas. He eivät haluan profiloitua saamelaisiksi, vaan korostavat olevansa suomalaisia.
Sen verran on joskus annettu periksi, että matkanjärjestäjien vaatimuksesta ovat käyttäneet neljän tuulen hattua ja onpa Reino esiintynyt Kuusamon šamaaninakin toistakymmentä vuotta.
– Nyt neljän tuulen lakin on korvannut aito poronhoitajan asu, joka suunniteltiin ja tehtiin varta vasten palosaarille yhdeksän vuotta sitten.
Kesäisin tilalle tuo kansainvälisyyttä turistien lisäksi työharjoittelussa olevat ranskalaiset opiskelijat.
– On siinä tyttärillä ihmettelemistä hyttysten seassa, kun ollaan vasan merkkuussa metsässä, Reino naurahtaa.
Reino että Seija ovat kovin tyytyväisiä kesävieraisiinsa, jotka majoitetaan pihapiirissä olevaan vanhaan pirttiin.
Poroajon päätteeksi matkailijoille luovutetaan Reino Palosaaren allekirjoittama poroajokortti, joka on voimassa Oivangin Paliskunnan alueelle viisi vuotta antopäivästä lähtien.
Poroajokortissa lukee, että henkilö (nimi) on tänään hyväksyttävästi suorittanut poroajotutkinnon erittäin vaativissa olosuhteissa vaatien fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja sekä taitoa ja tekniikkaa hallita ja ohjastaa puolivilliä poroa. Allekirjoituksena on vanhan isännän nimikirjoitus.