On lauantai-ilta vuonna 1950 Käylässä. Pirtin nurkalla olevassa suuressa leivinuunissa paistuu ohrarieskoja, joita kahdeksanlapsisen perheen vanhin lapsi Taimi Rontti leipoo äitinsä ja isoäitinsä kanssa. Seuraavana päivänä, aivan kuten joka sunnuntai, on luvassa maitovelliä, tuoretta kalaa ja rieskaa.
– Syksyllä kun puitiin ja sato oli vasta korjattu, rieska oli aivan ihanaa, todella hyvää, nyt 76-vuotias Taimi Rontti muistelee.
Äitinsä opettaman ohrarieskan resepti on pysynyt lähes koskemattomana jo vuosisatojen ajan. Se on yksinkertainen: vettä, ohrajauhoja ja suolaa. Tarkkoja raaka-ainemääriä ei ole koskaan kirjattu ylös, vaan aineita laitetaan näppituntuman mukaan.
Taimi Rontti on lisännyt reseptiin myös pienen määrän vehnäjauhoja ja teelusikallisen leivinjauhetta, jotta leipä ei olisi niin kovaa. Vaikka resepti on perinteinen, jokaisen leipojan rieska on ainutlaatuinen.
– Kaksi naista ei tee samanlaista rieskaa, Taimi Rontti sanoo.
Taimi leipoi ahkerasti rieskaa vuosikymmenien ajan, mutta joutui lopettamaan leipomisen niskaongelmien vuoksi. Kipujen pahentuessa Taimi käänsi vastuun säännöllisestä rieskanleipomisesta puolisolleen Veikko Rontille.
Siitä on nyt parikymmentä vuotta. Sen jälkeen Veikko on voittanut Rieskamestari-kilpailun ja levittänyt oppejaan myös pitämällä rieskanleivonta-kursseja Puutteenkyläläisille. Kyläläisten lisäksi oppinsa ovat saaneet myös Taimin ja Veikon lapset, lastenlapset ja lastenlastenlapsetkin.
– Minun mielestäni se on meidän jokaisen velvoite, että opetamme näitä vanhoja taitoja seuraaville sukupolville, Taimi Rontti sanoo.
– Tänne ei ole sodan jälkeen paljon käteen otettavaa jäänyt, kun kaikki on poltettu. Se, mitä ihmismieliin on jäänyt, on tärkeä antaa perintönä nuoremmille, hän jatkaa.
Nyt rieskaperinnettä pitää yllä Taimin ja Veikon jälkeläiset toisessa, kolmannessa ja neljännessä polvessa. Vaikka Rontit eivät itse ole tehneet koskaan rieskoja tienatakseen, nuorempi sukupolvi haistaa perinteisissä kuusamolaisissa ohrarieskoissa markkinaraon.
– 13- ja 15-vuotiaat pojat ovat miettineet, jos tästä tekisi bisnestä. Minä olen sanonut, että jos vain on mahdollisuutta ja kiinnostusta, niin tällä erikoistuotteella voi varmasti tienata, Veikko Rontti hymyilee.
Entä mikä sitten on täydellisen ohrarieskan salaisuus? Taimi Rontin mukaan tärkeintä on muistaa käyttää leivonnan aikana tarpeeksi jauhoja.
– Jauhoja pitää olla paljon, alla ja päällä, ja sitten rystysillä painellaan. Taikinaa ei kohoteta, Taimi Rontti kertoo.
Parasta rieska on samana päivänä paistamisesta, eikä sitä Taimin mukaan kannata enää seuraavana päivänä syödäkään. Veikko Rontti paistaa kerran kuukaudessa kahdeksan rieskaa. Yksi rieska nautitaan heti, loput pannaan pakkaseen niin, että vieraiden tullessa tai kyläilemään mennessä on aina rieskaa odottamassa.
Yhdessä Puutteenkylän pihamökissä pöllyää jauhot, kun Veikko Rontti auttaa lapsenlapsiaan paistamaan ohrarieskoja pitsauunissaan. On elokuun aamuyö vuonna 2017. Seuraavana päivänä on luvassa Kuusamon katuruokamarkkinat, jossa kuusamolaisille myydään uunituoretta rieskaa. Vaikka Veikko ja pojat ovat leiponeet ahkeraan, rieskat viedään käsistä.
Kuusamolainen perinteinen ohrarieska on erikoistuote, joka kietoo vanhat ja nuoret yhteisen tekemisen ääreen. Rontin neljä sukupolvea kokoontuu nauttimaan vastapaistetusta rieskasta ja muikkuperunoista suuren pöydän ääreen niin jouluna kuin juhannuksenakin.
– Kyllä se rieska on näytellyt meidän elämässä suurta osaa, Taimi Rontti sanoo ja katsoo miestään, joka nyökkää mietteliäänä.
– Ei pidä ikinä aliarvioida näitä vanhoja ruokia, Veikko Rontti sanoo sitten.