Kokeilu: Tekoäly otsikoi Koil­lis­sa­no­mien jutut tällä vii­kol­la

Mainos: Tilaa Koillissanomat Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 3 kk 35,70 € + 2 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Rii­si­tun­tu­rin suun­nas­sa paloi, kun metsää pol­tet­tiin

Ympyrä sulkeutui, kun Raimo Kurtti (vas.) ja Rauno Koramo saapuivat kumpikin suunnastaan sytyttämään viimeistä maastokohtaa kaasutohottimillaan. Kanto paloi iloisesti. Palanutta kunttaa.
Ympyrä sulkeutui, kun Raimo Kurtti (vas.) ja Rauno Koramo saapuivat kumpikin suunnastaan sytyttämään viimeistä maastokohtaa kaasutohottimillaan.
Ympyrä sulkeutui, kun Raimo Kurtti (vas.) ja Rauno Koramo saapuivat kumpikin suunnastaan sytyttämään viimeistä maastokohtaa kaasutohottimillaan.
Kuva: MIKKO HÄME

Maasto syttyi palamaan ja savu nousi korkealle ilmaan Posion Riisitunturin Natura-alueella keskiviikkona.

Metsähallituksen Luontopalvelujen väki poltti nimittäin Varpuvaaran tien päässä Suonnankylän länsipuolella metsää. Toimella parannetaan paloista ja lahopuista riippuvaisten lajien elinolosuhteita.

Noin viiden hehtaarin kokoinen alue oli valikoitunut ennallistamispolttopaikaksi, koska aikanaan metsätaloudellisia toimia oli vahingossa ohjautunut luonnonsuojelualueen puolelle.

Töissä oli yhdeksän henkilön ryhmä, joista suurimmalla osalla oli aikaisempaa kokemusta metsän polttamisesta. Varmistuskeinoina olivat läheisestä purosta vedetyt letkut pumppuineen sekä seuraavan yön jälkivartiointi.

Keskiviikkona oli voimassa oleva metsäpalovaroitus, mutta työtä johtanut Luontopalvelujen suunnittelija Pekka Veteläinen sanoi, että ensimmäinen ehto polttamiselle onkin se, että on metsäpalovaroitus.

– Jos metsä on märkää, sitä on vaikea saada syttymään. Paras aika poltolle on kevät, ja mitä myöhäisemmäksi kesää mennään, sitä hankalampaa metsä on saada syttymään. Sopiva tuuli, pari metriä sekunnissa, on parhaimmillaan. Tyynellä säällä tai liian kovalla tuulella homma ei onnistu.

Veteläisen mukaan jokainen metsän ennallistamispoltto on erilainen. Palon eteneminen ja onnistuminen riippuu maastosta. Kun käy poltetulla alueella vaikkapa viiden vuoden päästä, maisema on aivan erilainen kuin heti palo jälkeen. Osa puista kuolee heti, osa muutaman vuoden kuluttua ja osa voi jatkaa kasvuaan.

– Puista koivut ja kuuset palavat parhaiten, mutta paksukaarnaiset männyt huonosti. Poltetussa kuntassa alkavat männyn taimet pian itää. Samoin kuolevat lehtipuut alkavat puskea uutta vesaa jo samana kesänä.

Useita paloja valmistellut suunnittelija Mikko Heikura kertoi, että parhaimmissa tapauksissa palaneet puut eivät ole ehtineet liioin jäähtyä, kun ensimmäiset hyönteiset ovat jo paikalla. Ne haistavat savun ja voivat saapua paikalle tosi kaukaa.

– Ensin tulee erilaisia palolajeja ja sitten tavallisia kovakuoriaisia. Kun palaneet ja kuolleet puut jäävät pystyyn, tulee yhä uusia ja uusia lajeja. Palaneisiin puihin kasvaa myös erilaisia sieniä ja kääpiä.

Luontovalvojat Rauno Koramo ja Raimo Kurtti olivat mukana polttohommissa, mutta eivät ensimmäistä kertaa. Taivalkoskelainen Kurtti kertoi, että on polttanut Taivalkoskea melko lailla.

– Oikeastaan koskaan ei tuli ole päässyt valtautumaan. Kerran tosin Pudasjärven rajamailla poltettiin kaskea ja se syttyi kolmen viikon päästä uudelleen.

Koramo muisteli olleensa kerran todistamassa todella hienoa paloa Posiolla.

– Poltettava maastokohta oli juuri sopivanlainen vaara ja siinä kasvoi vanhoja hyvin palavia kuusia. Palo eteni oikeaoppisesti kahdelta suunnalta ja loppuhuipennuksen aikana kävi kova imu ja vihuri ja oksia ja puita lensi ilmassa.

Poltto oli osa EU:n osittain rahoittamaa Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämää PaahdeLIFE-hanketta.

Hankkeen ennallistamispoltoilla vuosina 2015-2020 pyritään jäljittelemään luontaisia metsäpaloja, joilla luodaan alueille lisää monipuolista lahopuustoa sekä monipuolisempaa elävää puustoa.

Samalla luodaan elinympäristöjä muun muassa paloista ja lahopuusta riippuvaiselle hyönteis- ja sienilajistolle. Hankekohteita on kaikkiaan 69 ympäri Suomea.

”Jos metsä on märkää, sitä on vaikea saada syttymään.
”Ensin tulee erilaisia palolajeja ja sitten tavallisia kovakuoriaisia.
”Oikeastaan koskaan tuli ei ole päässyt valtautumaan.