Omaisuusrikosten määrä lisääntyi Oulun poliisilaitoksen alueella kaikkialla muualla paitsi Koillismaalla.
Rikosten määrä on ollut laskusuunnassa kaikissa Koillismaan kunnissa viime vuosien aikana. Tätä vuotta verrattaessa viime vuoteen vain liikennerikokset ovat olleet noususuunnassa. Poliisi julkaisi alkuvuoden rikostilastot sekä Oulun että Lapin poliisilaitoksen alueilta.
Rikoskomisario Seppo Leinonen Oulun poliisilaitokselta kertoo, että poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä on vähentynyt eniten Taivalkoskella, lasku edelliseen vuoteen verrattuna on yli 40 prosenttia.
Kuusamossa Ruka tuo Leinosen mukaan oman leimansa rikollisuuteen, vaikka Kuusamo ei suuresti eroakaan muista väkilukuun ja turistimääriin suhteutettuna muista samankaltaisista paikkakunnista.
– Kun ihmiset tulevat vapaa-ajan viettoon matkailukeskuksiin, se aiheuttaa jonkin verran häiriötä ja sitä kautta rikollisuutta. Yleensä on kysymys päihteiden käyttöön liittyvistä rikoksista kuten pahoinpitelyistä ja rattijuopumuksista. Niiden määrät ovat kuitenkin Kuusamossa ehkä yllättävänkin pieniä tilastollisesti katsottuna, Leinonen lohduttaa.
Lue lisää Koillissanomista printistä tai näköislehdestä.
Rikollisuus Koillismaalla
Rikosten määrä laskussa koko Koillismaalla.
Poikkeuksena rattijuopot.
Ruka tuo omaleimaisuutta Kuusamon tilastoihin.
Taivalkoskella omaisuusrikosten määrä on vähentynyt alkuvuoden aikana
40 %.
Valepoliisijutut lähes loppuneet.
Huumeet tulevat Koillismaalle Oulusta, Rovaniemeltä ja Kuopiosta sekä Ruotsista.
Poliisi on huolissaan ihmisten syrjäytymisestä ja eriarvoistumisesta. – Nämä tuovat mukanaan liian usein rikollisuutta, järjestyshäiriöitä ja päihteiden käyttöä, sanoo rikoskomisario Seppo Leinonen Oulun poliisilaitokselta.
Neljä vuotta sitten silloinen Raha-automaattiyhdistys teetti valtakunnallisen tutkimuksen, jonka mukaan vastaajista nuoret aikuiset kokevat itsensä kaikkein yksinäisimmiksi. Heistä 15 prosenttia kertoo olleensa yksinäinen usein tai jatkuvasti ja peräti 21 prosenttia kokee, ettei kuulu mihinkään ryhmään.
Tätä tutkimusta on helppo arvostella muttei sivuuttaa. Uskon, että suurin yksinäisten ryhmä löytyy ikäihmisten joukosta, mutta he vain eivät ole vastanneet tutkimuksen kyselyyn. Nuorten yksinäisyyttä ei kuitenkaan pidä sivuuttaa olankohautuksella, koska heidän joukossaan piilee uhka, joka koskettaa koko yhteiskuntaa.
Viranomaiset sanovat, että yksinäisyys on ongelma, jota on vaikea ratkaista heidän toimenpiteillä, vaan tarvitaan ihmisten aitoa kohtaamista ja välittämistä.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset havaitsevat yksinäisyyttä ympärillään ja ovat valmiita toimimaan. Yli puolet kyselyyn vastanneista kertoo olevansa valmiita tekemään jotain ainakin omassa lähipiirissään. Erityisesti nuoret ovat halukkaita tekemään töitä asian hyväksi myös laajemmin yhteiskunnassa, esimerkiksi järjestöjen vapaaehtoistyössä.
Poliisi on huolissaan ihmisten syrjäytymisestä ja eriarvoistumisesta. – Nämä tuovat mukanaan liian usein rikollisuutta, järjestyshäiriöitä ja päihteiden käyttöä, sanoo rikoskomisario Seppo Leinonen Oulun poliisilaitokselta.
Neljä vuotta sitten silloinen Raha-automaattiyhdistys teetti valtakunnallisen tutkimuksen, jonka mukaan vastaajista nuoret aikuiset kokevat itsensä kaikkein yksinäisimmiksi. Heistä 15 prosenttia kertoo olleensa yksinäinen usein tai jatkuvasti ja peräti 21 prosenttia kokee, ettei kuulu mihinkään ryhmään.
Tätä tutkimusta on helppo arvostella muttei sivuuttaa. Uskon, että suurin yksinäisten ryhmä löytyy ikäihmisten joukosta, mutta he vain eivät ole vastanneet tutkimuksen kyselyyn. Nuorten yksinäisyyttä ei kuitenkaan pidä sivuuttaa olankohautuksella, koska heidän joukossaan piilee uhka, joka koskettaa koko yhteiskuntaa.
Viranomaiset sanovat, että yksinäisyys on ongelma, jota on vaikea ratkaista heidän toimenpiteillä, vaan tarvitaan ihmisten aitoa kohtaamista ja välittämistä.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset havaitsevat yksinäisyyttä ympärillään ja ovat valmiita toimimaan. Yli puolet kyselyyn vastanneista kertoo olevansa valmiita tekemään jotain ainakin omassa lähipiirissään. Erityisesti nuoret ovat halukkaita tekemään töitä asian hyväksi myös laajemmin yhteiskunnassa, esimerkiksi järjestöjen vapaaehtoistyössä.