Polven korkuinen humanoidirobotti tekee jumppaliikkeitä, nostelee käsiään ja jalkojaan ja ottaa väliin tanssiaskeleen jalan alle menevän musiikin tahdissa.
Ympärillä on joukko vuorohoidossa olevia ikäihmisiä kummajaista katsomassa. Alkuihmetyksen jälkeen yksi jos toinenkin ikäihminen lähtee liikkeisiin mukaan, kukin tavallaan. Musiikki saa jalat heilumaan ja kädet naputtamaan rytmin mukana. Hymy on yhden jos toisenkin huulilla.
Vuorohoitoa ja kuntoutusta muun muassa dementoituneille ikäihmisille tarjoavassa Kuusamon Niittyvillan hoivayksikössä tehtiin torstaina tuttavuutta hoivarobottien kanssa.
Kajaanin ammattikorkeakoulun Kuusamon sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijat ja Niittyvillan päivätoiminnan asiakkaat tutustuivat ammattikorkeakoululle hankittuihin Paro- ja Zora-robotteihin.
– Nämä robotit ovat niin sanottuja läsnäolorobotteja, jotka herättelevät ikäihmisiä vuorovaikutukseen, aktivoivat, antavat virikkeitä ja kannustavat liikkumaan, kertoo Kajaanin ammattikorkeakoulun yliopettaja Anitta Juntunen.
Kaiken kaikkiaan Suomessa ollaan hoivarobotiikassa vielä alussa.
– Robotiikasta on alettu puhua enemmän viimeisten kahden tai kolmen vuoden aikana. Zoran ja Paron kaltaisia läsnäolorobotteja on joissakin hoivayksiköissä eri puolilla Suomea. Zoraa käytetään myös lasten varhaiskasvatuksessa, perusopetukssa ja erityisopetuksessa.
Hoivarobottien kirjo on laaja, mutta ongelmana Juntusen mukaan on vähäinen maahantuojien määrä.
– Sairaalamaailmassa robotiikkaa on jo enemmän. On lääkkeenjakorobotteja ja tavaroiden kuljetukseen käytetään robotteja. Miten robotit soveltuvat hoivatyöhön, sitä on tutkittu oikeastaan vielä aika vähän. Hiljalleen nekin kuitenkin ovat lisääntymään päin.
Hoiva-alan työntekijöiden asenne robotiikkaa kohtaan on Juntusen mukaan pääosin myönteinen. Niihin suhtaudutaan uteliaisuudella.
Robotin tarkoituksena ei ole korvata kenenkään työtä, vaan niillä tuodaan jotain lisää hoitoon.
– Zora ei vie työpaikkoja. Se ei tee hoivatyötä, vaan on hoitotyön apuväline. Se viihdyttää vanhuksia ja tukee lasten oppimista. Sitä käytetään kommunikoinnin apuvälineenä ja motivaation nostattajana. Asiakas ei ole yksin robotin kanssa, vaan hoitaja on aina läsnä.
Myös ikäihmiset ovat olleet roboteista kiinnostuneita, mutta kaikkia ne eivät luonnollisestikaan hetkauta.
– Osa lähtee mukaan innolla ja osa taas ei halua olla niiden kanssa missään tekemisissä.
Niittyvillassa vieraillut humanoidirobotti Zora kuuluu niin sanottuun ajanviete- ja viihderobotiikkaan. Robotti-ukko pystyy toimimaan ja liikkumaan vieraassa ympäristössä törmäämättä esteisiin kehittyneen ohjaus- ja aistinjärjestelmänsä ansiosta.
Sillä on laaja sanavarasto, langaton Internet-yhteys sekä puheen- ja kasvojentunnistus, jotka mahdollistavat vuorovaikutuksen ihmisen ja robotin välillä. Se pelaa ja leikkii. Vanhempaa ihmistä se voi auttaa vaikka kuntoutumaan halvaantumisen jälkeen.
Jumppaamisen lisäksi tietokoneella ohjattava Zora kertoo tarinoita ja esittää siitä sen jälkeen kysymyksiä. Siihen voidaan myös räätälöidä yksilöllisiä ohjelmia, jolloin se esimerkiksi tervehtii vanhuksia nimeltä ja kyselee kuulumiset.
Älykkyys on yksi Kajaanin ammattikorkeakoulun sairaanhoitokoulutuksen painoaloista.
– Siihen halutaan panostaa ja siksi nämä robotitkin on koululle hankittu. Opiskelijat saavat tuntumaa robotteihin jo koulutuksen aikana. Tuntuma on, että opiskelijat ovat näistä innostuneita ja ovat tosi näppäriä käsittelemään robotteja. Esimerkiksi Zoraa voi ohjelmoida itse, ja sen käyttöön riittää ihan normaalit atk-taidot, Juntunen kertoo.