Minna Lindgren on kirjoittanut monta kirjaa robottihoidosta Ehtoolehdon hoitokodissa Helsingissä. Kirjoittaja on tunnettu musiikkitoimittaja ja vilkkaalla mielikuvituksella kirjoittava kirjailija.
Nuoria ihmisiä teokset naurattavat ilakoimisella, mutta näin kun on kynnyksellä joutua mahdollisesti robottien tai robottimaisesti hoitavien armoille, ei oikein naurata vaikka näkee huumorin kukan kukkivan.
Viime aikoina robottien käyttämisestä vanhushoidon avuksi puhutaan ihan tosissaankin. Muutama viikko sitten pääkaupunki kokousti asian tiimoilta. Asia etenee ja elää.
Lindgren: ”Siiri Kettunen heräsi ja luuli näkevänsä painajaista. Hän seisoi vuoteensa vieressä kankeat jalat tukevasti aamutossuissa harmaat hiukset sotkussa ja tuijotti edessään kirkkaanpunaista seinää. Hän tiesi olevansa elossa. – Huomenta Siiri! Tänään hoitovuorossa: Ei henkilökuntaa! Jos haluat tietoa yöstäsi, valitse 1. Siiri yritti hipaista ykköstä. Numero oli piirretty tanssimaan ja hymyilemään”.
Siiri kommunikoi älyseinän kanssa.
Se ei ollut televisio eikä tietokone, vaan seinä, johon oli teipattu rajattomasti älyä.
Siirin käsi vapisi hänen yrittäessä saada tilanteesta tolkkua. Lopulta hän keksi käyttää toista kättään vakauttaessaan toista. Tanssiva numero kumarsi kiitokseksi tultuaan valituksi.
”Sängyssä 8t 25min. Unta 7t 5min. Unen tehokkuus 88%. Siiri halusi tietää enemmän. Hän keskittyi taas keikistelevän numeron kiinni saamiseen. – Täytät tänään 97 vuotta. Herätys onnittelee!
Älyseinä tarjosi punaista ruusukimppua. Sydämelliset kiitokset!
Siiri katseli kukkakimpun kuvaa ja tökkäsi sitä sormellaan tietämättä kuinka pitäisi toimia.”
Siirin pieni kaksio oli täynnä tietoa. Oli anturoita, tunnistimia, lähettimiä ja kameroita. Lattian älynystyrät toimisivat jos hän kellahtaisi sinne eikä pääsisi ylös.
Jääkaapille menokin on suuri seikkailu, kaappi on varustettu puhekyvyllä ja se seurailee ruokien säilymistä eikä lopeta huomautteluaan jos ei asiaa korjata. Siiri juo päivän aluksi puoli litraa maitoa saadakseen jääkaapin rauhoittumaan maitohuolesta. Maksalaatikko saa kaapin aivan nalkuttamaan.
Sitten ovat varsinaiset hoitorobotit. Niitä on väen yleisesti käytettävissä sekä yksityisomistuksessa. Valitettavasti oli Siirin tietoon tullut useampikin tapaus jossa hoivaajalta oli loppunut virta ja hoidettava oli puristunut robotin syliin.
Tapahtumia on loputtomasti. Vähitellen väestö rasittuu niin että alkaa kapinointi robottivaltaa vastaan. Tajutaan, että ollaan kansainvälisen pörssiyhtiön armoilla joka seikkailee uskonnollisessa kaavussa.
Kirjan loppuosa on niin mielikuvituksellinen ja tuhoon vievä, että en paljasta jos vaikka joku aikoo lukea ”Ehtoolehdon tuhon”. Onneksi elämme vielä elävien ja hymyilevien hoitajien huostassa.