Pääkirjoitus
Kuusamolainen Ilkka Malinen kertoi perjantain Koillissanomissa rohkaisevan selviytymistarinan (KS 22.11). Kaksisuuntaisen mielialahäiriön takia työkyvyttömyyseläkkeelle joutunut Malinen onnistui moninaisten vaiheiden jälkeen palaamaan takaisin työelämään. Nyt hän työskentelee Rukan koulun opettajana.
Malinen antoi rohkeasti kasvot mielenterveysongelmille, joiden lisääntyminen on yksi yhteiskuntamme vitsauksista. Mielenterveysongelmiin liittyy edelleen häpeän leima, jonka voi poistaa vain avoimuudella. Yhtä lailla kuin jalka voi katketa, voi mieli järkkyä, ja molemmat sairaudet ovat useimmiten onneksi parannettavissa.
Psyykkisten ongelmien syyt ovat yhtä moninaiset kuin fyysisten. Suurin ryhmä ovat masennuksesta kärsivät. Masennuksesta on tullut kansansairaus, joka vie yhä useamman ennen aikaiselle eläkkeelle.
Mielenterveyden keskusliiton tekemän barometrin mukaan suomalaisten asenteissa mielenterveyskuntoutujia kohtaan on tapahtunut liikahdus parempaan suuntaan. Tällä hetkellä joka neljäs suomalainen ei halua olla tekemisissä mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden kanssa. Vuonna 2006 näin ajatteli kolmannes kansasta.
Yli 25-vuotiaat suhtautuvat mielenterveyskuntoutujiin selvästi aiempaa hyväksyvämmin. Nuoret vieroksuvat mielenterveyskuntoutujia vanhempia ihmisiä enemmän.
Tutkimusta kommentoinut mielenterveysliiton asiantuntija arvioi, että Kauhajoen ja Jokelan koulutragediat heijastuvat yhä alle 25-vuotiaiden asenteisiin. Pitää muistaa, että vain äärimmäisen harvoissa tapauksissa mielenterveysongelmaiset ovat vaaraksi kuin korkeintaan itselleen.
Asenteiden koheneminen mielenterveyskuntoutujia kohtaan on tärkeää. Kun sairauteen ei liity häpeää, eikä se aiheuta syrjintää, kynnys hakea apua madaltuu.
Paljon puhuttu yhteisöllisyys on paras ennalta ehkäisyä myös masennukseen. Yhteiskunnan apua tarvitaan, mutta mikään ammattiapu ei voi korvata lähimmäisen vastuuta.