Ensin tämä gondolihissi ja siihen tuleva rahoitus. Kaupunki 2 miljoonaa, Ruka-keskus 1 miljoona. EU:lta ja valtiolta 0,5 miljoonaa molemmista. Nämä viimeksi mainitut eivät liene saletti varmoja. Jos näitä rahoja ei saada, niin joutuuko Kuusamo tämänkin miljoonan maksu- tai takuumieheksi?
Miksi tämä hissi tuntuu ratkaisevan koko investoinnin eteenpäin saattamiseen? Lieneekö tarkoitus se, että kaupunki saadaan vaikka väkipakolla jo alusta alkaen maksumiehenä mukaan.
Hissit? Olen käynyt Sveitsissä Zermattin ja Matterhornin lähtöporteilla ja niistä noussut noin 3,5 kilometrin korkeuteen. Siellä koppahissit olivat tarpeelliset, koska ylösmeno kestää kauan. Saattaa tulla vilu. Rukalla ylösmeno ei vie kun hetken, eihän siinä ennätä kylmä tulla.
Jos yrittäjä katsoo hissin olevan välttämätön, voihan sen rakentaa omilla varoillaan, eikä vaatia kaupungin mukaantuloa rahoitukseen.
Kuusamo on lähes kaiken laidalla. Helsingin, Turun ja Tampereen alueella asuu suuri osa suomalaisista. Matka Kuusamoon kestää lähes puoli vuorokautta. Kun taas Keski-Euroopan laskettelukeskuksiin matka-aika on 3 ja puoli tuntia Helsingistä tai Tampereelta. Rinteet, eri luokkaa verratessa Kuusamon rinteisiin.
1500 uutta vuodepaikkaa. Mistä nukkujat? Mistä rahoitus rankentamiseen? Tällä hetkellä Rukan alueen luoneiden käyttöaste lienee noin 40 % luokkaa. Suunnitellut uudet vuodepaikat tuskin täyttyvät koskaan.
Rukalle lehtitietojen mukaan suunnitellut investoinnit aiotaan toteuttaa yhteistyössä Kuusamon kaupunki, Ruka-keskus ja Laatumaan kesken. Jaetaanko 113 miljoonaa näiden tahojen kesken tasaosiin, eli 38 miljoonan jokaisen vastuulle. Kenetköhän näissä investoinneissa ensimmäisenä loppuu usko ja keneltä loppuu rahat?
Verotulot kaupungille. Verotulot näistä jätti-investoinneista ajoittuneeksi aikaan vuoden 2036 jälkeen. Huomioitava poistot. Työpaikat jatkunee edelleen pätkätyön luonteisena eli 3-4 kk/vuosi työntekijää kohti. Niinpä ei kaupungille isosta veroeuroja kerry.
Sitten näitä visioita:
Tuulivoima tuskin tarjoaa montakaan työpaikkaa. Kiinteistövero lienee ainoa tulo, yhteiskunnalle miljardien eurojen meno monttu.
Biojalostamo. Mistähän tehtaalle saadaan puutavara. Suojelut, Suojelut!
Karjateollisuus lienee suurin mahdollisuus, jos ajatellaan ympärivuotisia työpaikkoja. Ja samalla veroeuroja Kuusamoon. Kaupungin ei tarvitse lähteä kaivosalaa rahoittamaan, sillä yritykset tulevat toimeen omillaan.
Lipokas turisti ei paljon veroeuroja Kuusamoon jätä. Repussa näkkileipää ehkä maissi- tai riisikakkuja teollisuusrasvaa voiteena. Käristemakkarat hui, hui?
Päättäjille. Kun teette näitä päätöksiä, niin kannattaa miettiä, ettei tule tehtyä maailman tappiin asti ulottuvia päätöksiä. Jos huomataan, että päätökset ovat menneet päin honkia, niitähän ei saa purettua mitenkään. Kannattaa miettiä tarkkaan, esimerkiksi kaloja. näitä päätöksiä tehdessä, kannattaa unohtaa viherpiipertäjien vollotukset. Sillä heidän mielestään Kuusamosta tuskin löytyy aluetta , oka ei jollain tavoin sovellu suojeluun.
Luonto, luonto.
Tätä se vihreys lienee.
En usko, että kaupungin on tarpeen Rukan alueen vuoksi lisätä kaupunkilaisten velkataakkaa. Siitä voidaan saada loputon heteikkö. Hyötyjät lienee suunnittelutoimistot ja kaiken maailman topparit. Heillä on erittäin hyvä hajuaisti pahan pesään.
Yritysten, joita kaupunki lähtee tukemaan miljoonilla euroilla, saattaa käydä köpelösti ja tulla konkurssi. Silloin sijoitetut miljoonat menee kuin hohtimet kaivoon.