Lahden MM-esikisa keräsi 20 000 maksanutta katsojaa, mikä oli järjestäjille pettymys. Salpausselän yleisömäärä ei kivunnut juuri Ruka Nordicia suuremmaksi, vaikka reilun sadan kilometrin säteellä kisamaastoista asuu suuri osa suomalaisista. Yksin pääkaupunkiseudulla asuu 1,5 miljoonaa ihmistä.
Kuusamosta sadan kilometrin säteellä asuu noin 30 000 ihmistä. Itse asiassa Ruka Nordic keräsi väkimäärään suhteutettuna mukavan yleisön. Tärkein kisaturistien lähtöalue on Oulun seutu, kuten kaikessa Kuusamon matkailussa, mutta tulijoita on Etelä-Suomea myöten.
Ruka Nordicilla ja Lahden MM-kisoilla on yhteinen haaste. Miten saada kisatapahtuma lentoon tilanteessa, jossa suomalaisten vanha menestyslaji, mäkihyppy, rypee aallonpohjassa. Rukan pitää pystyä vakuuttamaan kansainvälinen hiihtoliitto siitä, että kisat kannattaa ylipäänsä järjestää. Katkolla olevien kisojen kohtalo ratkeaa ennen kesää.
Matti Nykäsen ja Janne Ahosen suuruuden vuodet ovat muisto vain. Menestykseen tottunutta suomalaisyleisöä ei lämmitä jännittää, miten käy karsintakilpailussa ja pääseekö toiselle kierrokselle suomalaisia.
Hiihto on viime vuosina pystynyt nostamaan suosiotaan, minkä on pystynyt havainnoimaan Ruka Nordicissa. Latujen varsilla oli viime kisoissa aivan toisella tavalla väkeä kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Hiihdon noste ei silti ole riittänyt kompensoimaan mäkihypyn yleisökatoa.
Mäkijunioreiden ja aktiiviuraa tekevien mäkihyppääjien määrä on vähentynyt. Uusi tähti voi silti syttyä, jos on syttyäkseen. Teknisesti herkässä lajissa nähdään joka talvi suuria muutoksia edelliseen verrattuna. Naisten hiihto sentään on normaalitasolla, miesten hiihto siedettävällä, ja yhdistetty osoittaa piristymisen merkkejä.
Kisajärjestäjien on kyettävä luomaan niin kiinnostava talvinen kansanjuhla, että se vetää yleisön paikalle, vaikka urheilumenestys ei olisi aivan takavuosien tasoa. Siinäpä pohdittavaa Rukan ja Lahden maisemiin.