Kyllä tämä hulppealta näyttää, Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan (EVO) hallituksen puheenjohtaja Markku Kämäräinen ja toimitusjohtaja Keijo Pesonen totesivat kuin yhdestä suusta seisoessaan Rukalle valmistuvan uuden jätevedenpuhdistamon tontilla.
– Laitokselle on määrätty Koillis-Euroopan tiukimmat lupaehdot. Muun muassa fosforia saa päästää ulos 40 kiloa vuodessa. Vertailun vuoksi esimerkiksi kalankasvattamoiden fosforipäästöt voivat olla satoja kiloa vuodessa.
Työmaalla vietettiin perjantaina harjannostajaisia.
Ensi vuodenvaihteessa parikymmenvuotisen puheenjohtajuuden jättävä Kämäräinen muisteli, että homma alkoi oikeastaan vuonna 1992, kun Torangin purkuvesille piti etsiä vaihtoehtoisia paikkoja.
– EVO tarjosi keskuspuhdistamoa ja Soilua tai Maunujärveä purkusuunniksi, mutta ne hylättiin. Sen jälkeen EVO:n hallitus päätyi kahden puhdistamon ratkaisuun, jonka myös kaupunginvaltuusto siunasi.
Kämäräinen sanoi olevansa sitä mieltä, että paras ratkaisu olisi ollut yksi puhdistamo ja purkusuunnaksi joku muu kuin Torankijärvi.
Pesosen mukaan kyseessä on hurja investointi, runsaat 10 miljoonaa euroa. Kun samalle tontille valmistui vuonna 2008 kaksi miljoonaa euroa maksanut lämpölaitos, niin olemme sijoittaneet tontille vajaan kymmenen vuoden aikana noin 12,5 miljoonaa euroa.
– Lainaa ei ole tarvinnut ottaa, vaan olemme saaneet kerättyä rahat vuosien mittaan.
Hanke käynnistyi huhtikuusssa 2015 ja valmistuu pääosin ensi elokuussa. Itse puhdistusprosessin on tarkoitus olla valmiina seuraavaan talvisesonkiin. Investointi on EVO:n suurin kautta aikojen.
Itse puhdistusprosessi on ensimmäinen laatuaan Suomessa. EVO päätyi tähän ratkaisuun uudelle puhdistamolle määrättyjen erittäin tiukkojen lupaehtojen takia. Perinteisillä, yleensä Suomeen suunnitelluilla puhdistusprosesseilla emme olisi päässeet annettuihin lupaehtoihin, Pesonen sanoi.
Uudelta puhdistamolta puhdistetut jätevedet johdetaan niin sanotulle jälkikäsittelykentälle, jossa vedet pyritään ennallistamaan mahdollisimman lähelle luonnonvesien tasoa.
Kohteen kokonaissuunnittelusta on vastannut Pöyry Finland Oy. Rakennusurakasta vastaa SL Urakointi Oy, LVIA-töistä Juhatek Oy, MBBR-prosessista (kantoaine) Veolia Suomi, koneisto- ja putkitöistä T&A Mämmelä Oy Kaaljoelta sekä SIA-töistä Slatek Oy Oulusta. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta (EVO) on vastannut siirtolinjan sekä jälkikäsittelykentän rakentamisesta.
