Selostajalegenda Anssi Kukkosen ääni kaikui Rukan stadionilla lauantaipäivänä ties kuinka monetta kertaa. Mies kuulutteli maaliin mongolialaisia, venäläisiä, Kuusamon eräveikkolaisia ja monia muita hiihtäjiä.
Meneillään olivat 53. Rukan talvikisat ja samalla Kuusamon Erä-Veikkojen 80-vuotisjuhlakisat. Kilpahiihtäjiä oli laduilla toista sataa ja huoltajia sekä talkooväkeä ainakin saman verran.
Onnistunut viikon takainen Ruka Nordic oli vielä tuoreessa muistissa ja talkoolaiset täynnä virtaa. Stadionin alakerran kisakansliassa Heljä Manninen ja Hannele Karvonen pyörittivät papereita ja palvelivat kisatoimiston asiakkaita. Mannisen Tyyne-koira veteli sikeitä tuolilla ja kävi välillä ihmettelemässä kanslian ovella hiihtoväkeä.
– Joku tuolla päässä on niksahtanut, kun täällä kerta toisensa jälkeen ollaan, Manninen totesi.
Talkoolaisista Karvonen oli tyytyväinen edellisviikonlopun suurkisoihin.
– Nyt kun on vähän ehtinyt levähtää, niin on herännyt siihen, että niin hyvin se meni.
Hän kertoi olleensa mukana jokaisessa Rukan maailmancuptapahtumassa ja niiden lisäksi arviolta sadoissa muissa kisoissa.
– Ensimmäinen Nordic on jäänyt hyvin mieleen, kun se oli meille kaikille aivan uutta. Tapahtuma onnistui, mutta sen jälkeen takki oli aivan tyhjä.
Karvonen on ollut Nordiceissa kisasihteerinä monta kertaa, mutta hakeutunut viime vuosina muihin tehtäviin. Tällä kertaa hän järjesteli maalialueella lähtönumeroita ja hääräili makkaranpaistopaikoilla. Usein talkoopäivät isoissa kisoissa venyvät 12–14-tuntisiksi. Tarvitaan syvää sitoutumista, jotta hommaa jaksaa vuodesta toiseen.
– Erä-Veikot on kuusamolaisuuden tärkeä osa-alue. Minä haluan edistää sitä, että paikkakunta menestyy ja saadaan onnistumisia. Se on sisäänrakennettua minussa.
Karvonen on ollut mukana Erä-Veikoissa 1980-luvulta lähtien lasten takia, soutajana, salibandyaktiivina, hiihtäjänä ja talkoolaisena. Sotkamolainen Manninen puolestaan on tullut mukaan vasta kolmisen vuotta sitten, eikä hänellä ole vastaavaa vahvaa kuusamolaista tunnesidettä seuraan. Molemmilla kuitenkin yhteinen nimittäjä on lasten harrastus.
– Pojalle etsittiin uutta seuraa ja hän hiihtää nyt KEV:ssä. Hän on ollut hyvin tyytyväinen esimerkiksi leirityksiin. Poika on mukana haastajajoukkueessa ja pyrkii tietysti Susi-tiimiin. Se antaa hyvää kilpailuasetelmaa. Myös viestijoukkueiden saaminen kisoihin ja paikoista kilpailu on tärkeää, jota ei ollut aiemmissa seuroissa, Manninen sanoi.
Talkoonaisten juttusilla piipahti myös kilpailunjohtaja Jukka Tahkola, joka oli samassa roolissa kuin viikon takaisissa suurkisoissa.
– Hiihdon osalta Nordicin tapahtumat menivät loistavasti, hän tiivisti.
Kansainväliseltä hiihtoliitolta tuli hyvä palaute kisoista. Hyvä kello lauloi myös kauempaa.
– Kuulin tuolta Keski-Euroopasta, että siellä oli eräässä hotellissa täysi sali katsonut kisoja isolta screeniltä. Siellä oli paikalla yksi kuusamolainen, joka oli sen illan ollut hotellin suosituin mies. Siellä kyllä osattiin ihmetellä, että miten hienoja kisoja täällä järjestetään. Meille se on enemmän arkipäivää.
Suomalaiseen mentaliteettiin ei istu onnistumisilla kehuskelu.
– Ehkä meidän pitäisi osata olla ylpeitäkin.
