Kuuden vuoden jälkeen Rukan kylpylähanke on lähdössä toiselle kierrokselle. Edellinen yritys kylpylän rakentamiseksi kaatui keväällä 2011. Tuolloin arvioitiin, että asiaan voitaisiin kenties palata neljän, viiden vuoden päästä.
Perusteet kylpylän rakentamiselle ovat edelleen samat ja olemassa. Jos Ruka haluaa pysyä matkailukeskusten ykkösketjussa, on palveluiden oltava ykköstasoa. Kylpylä löytyy Saariselältä, Leviltä, Ylläkseltä ja Vuokatista.
Kylpylän rakentaminen on luontevaa selvittää osana Rukan laajaa kehityssuunnitelmaa eli niin sanottua masterplania. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin Rukan autoton kävelykylä, jonka rakentaminen mahdollistui parkkihallin myötä.
Nyt katseet on käännetty Itä-Rukan ja hiihtostadionin suuntaan. Itä-Rukan suunnitelma pitää sisällään 113 miljoonan investoinnit. Hiihtostadionille on puolestaan suunnitelmissa rakentaa kansainvälinen kilpailu-, harjoittelu- ja valmennuskeskus. Kylpylä on osa tätä kokonaisuutta.
Kaupunki teetti stadionin suunnitelmista alustavan arvion. Sen mukaan hiihtostadionin kokonaisuus on mahdollista toteuttaa.
Kaupungin tehtävänä hiihtostadionin ja koko Rukan alueen kehittämisessä on toimia mahdollistajana, ei rakentajana. Ratkaisuillaan kaupunki ja kaupunkilaiset voivat joko edesauttaa tai jarruttaa suunnitelmien toteutumista.
Laskelman mukaan Itä-Rukan suunnitelmien toteutuminen tuo kaupungille kymmenen miljoonan tuloja ja kuusi miljoonaa menoja seuraavan kymmenen vuoden aikana. Nettovaikutus on siis neljä miljoonaa plussalla. Tulot kertyvät kaavoituskorvauksista sekä palkka- ja kiinteistöverotuloista. Menot gondolihissin, reitistöjen ja muun infrastruktuurin rakentamisesta.
Kylpylän rakentavat yksityiset yritykset – jos uskovat sen kannattavan liiketoiminnallisesti. Toteutuminen saattaa vaatia kaupungin vähemmistöosakkuutta kiinteistöosakeyhtiössä. Tällainen malli oli esillä vuosikymmenen alussa.