Pääkirjoitus
Rukan mökkikaupan pysähdykseen ei ole olemassa yhtä suurta syyllistä, vaan kyseessä on monen tekijän summa.
Päällimmäisenä on meneillään oleva talouden alavire, joka syö toimeliaisuutta kaikissa Lapin kohteissa, ei vain Kuusamossa. Rukan lisäksi Levillä, Ylläksellä, Saariselällä ja monessa muussa paikassa on mökkejä runsaasti myynnissä. Rukalla myynnissä on noin viisi prosenttia mökkikannasta, kun esimerkiksi Levillä luku on yli seitsemän.
Oulun seutu on Rukan tärkein markkina-alue, ja Oulun vaikeudet heijastelevat Rukan kiinteistökauppaan. On luonnollista, että työttömäksi jäänyt tai muuten epävarmaksi tulevaisuutensa kokeva insinööri-perhe luopuu ennen mökistään kuin talostaan.
Ilmiö toistuu aina lama-aikana: ylellisyydet ovat ne, joista ensin luovutaan. Nousukauden koittaessa markkinat voivat toipua nopeastikin.
Rukalla on viisaasti satsattu tulevaan nyt, kun työvoimaa on saatavilla ja rakentamiskustannukset ovat kohtuulliset. Alueella on tehty liikennejärjestelyjä ja suunniteltu uutta, kuten Rukan stadionalueen rakentamista uuteen uskoon. Rukakeskus panostaa rakentamalla uuden Ski Bistron muutama vuosi sitten palaneen tilalle.
Kuusamon 6 500 mökkiä ovat ja pysyvät, mutta loma-asuminen muuttaa muotoaan. Mökit siirtyvät yrityksiltä yksityisten omistukseen, mikä johtuu verottajan innosta puuttua mökkien käyttöön.
Edustuskulujen verovähennysoikeuden poisto oli Lapin hiihtokeskusten kannalta onneton päätös, joka tehtiin erittäin huonoon aikaan.
Omistamisen sijaan vuokramökkien kysyntä on kasvussa. Kiinnostus mökkeilyyn ei siis ole hävinnyt mihinkään.
Seppo Salmisen tutkimuksesta (KS 15.5.) käy ilmi, kuinka Ruka kehittyi sykäyksittäin. Rakentamisaaltoa seurasi aallonpohja, kunnes nousu taas alkoi.
Jokaisessa käänteessä Ruka loi nahkansa ja pystyi kehittämään uutta, mikä piti kiinnostuksen yllä. Jälleen ollaan tilanteessa, jossa mökkeily ja ”rukalaisuus” on päivitettävä uudelle sukupolvelle.