Mitä äiti opetti meille
kun aikoinaan lapsijoukkoaan
laitteli kouluteille:
”Elekää riijelkö koulutaepaleella,
ja koskaa ei pie valahella”.
Kotona,kun luuttusin lattiaa,
sanoi:”nurkkie ei saa unneottaa,
ja listathi pittää pyyhkie”.
Taisinpa kontaten luututessa,
joskus itkua nyyhkiä.
Työnteon tärkeydestä
äiti tahtoi muistuttaa,
työhön mielellään vei,
laiskuutta suvainnut ei.
Kai nämä arvot
on mieleeni syöpyneet,
jos joskus laiskottelen
tai työtäkin vielä teen.