– Ai että on hyvää, Hannele Honkanen huokaa maistaessaan nokkoslättyä mansikkaraparperihillolla. Samantapaisia huokaisuja toistui viikonloppuna joka puolelta, kun katuruokamarkkinat valtasivat torit ja kadut Kuusamossa.
Katuruokamarkkinat järjestettiin ensimmäistä kertaa tarkoituksenaan tuoda paikallista villiruokaa tunnetummaksi.
Tavoitteen voisi julistaa onnistuneen, ainakin, jos maistoi mitä tahansa näistä erikoisuuksista: kalakebabit, puolukkavaahtokarkit, kuusenkerkkäjääteet, karhunlihasäilykkeet ja yrttijugurtit tekivät kyllä kauppansa - yhtään vähättelemättä tavallisempaa lähiruokasatoa, kuten perunaa, hillaa, kanttarellia, naurista ja hernettä.
Niin myyjissä kuin torikävijöissäkin oli villiruoasta eri lähtökohtien kautta kiinnostuneita ihmisiä.
– Minulle täti on opettanu luonnonyrttien käytön, ja olen niitä käyttänyt aina, Marttojen pisteellä nokkoslättyjä paisteleva Raija Haapakoski kertoi.
– Nokkonen on osittain saanut arvonsa, mutta vielä enemmän sitä sais hyödyntää. Nokkosta kasvaa joka paikassa, ja siitä voi tehdä vaikka nokkoskeittoa tai nokkossämpylää.
Muun muassa alusta asti itse tehtyjä tyrnihilloa ja puolukkavaahtokarkkeja Wild from Arctic -pisteellä myynyt Sanna Jämsä taas keksi vaahtokarkki-ideansa sattumalta.
– 5-vuotias tyttöni halusi pinkkejä vaahtokarkkeja, vaan en minä niitä kaupasta halunnut ostaa. Keksin tehdä puolukasta. Muutkin tykkäsivät. Siitä on nyt 2 vuotta.
Katuruokamarkkinoille herkuttelemaan ja tunnelmasta nauttimaan saapuivat myös kuusamolaiset Lea ja Veikko Kajava.
– On ollut iloisia ihmisiä, ja parasta oli tuo lapinukonkeitto. Vaikka kyllä se tuo vaimo laittaa hyvät ruuat kotonakin, Veikko Kajava toteaa hymyssä suin.
Kajavat ovat perinteisen ruoan ystäviä. Mitä mieltä he ovat siitä, että se vanha kunnon perinnepottuvoi ja läskisoosi onkin nyt trendikästä lähi- ja villiruokaa?
– On se ihan hyvä, että perinneruoka huomataan. Kyllä ruualla on suuri arvo, Lea Kajava toteaa.
– Monilla on niin kiire, ettei jouva laittamaan enää ruokaa. Ei meillä syyä eineksiä ollenkaan. Meillä tehhään ja syyään ihan perinneruokaa.
Kajavien suosikkiruokaa on kala, erityisesti keitetyt ja paistetut muikut. Poro on herkuista toinen.
– Nytkin on poronkäristys odottamassa, kun tulee vieraita Joensuusta. Vieraita kun tulee, on mahtava tehä hyvää ruokaa, pöyät oon kattanna ja kaikki, Lea Kajava kertoo.
– Kyllä Kuusamossa on paljon erilaisemmat ruuat kuin esimerkiksi etelässä. Kampanisut on semmosia, ettei oo missään.
Keittiömestari Jarmo Pitkäsen mielestä villiruoka - vaikka sanana uudehko onkin - on juurikin sitä samaa kotiruokaa omasta pellosta ja metsästä.
– Vaikka tämmöistä lähiruoka-ajatusta on viimeiset 15 vuotta kehitelty, kyllä se nykyinen villiruoka kumpuaa kaikesta, mitä ollaan vuosisataisesti pyydetty ja metsästetty, Pitkänen totesi toriyleisölle.
Itse joulupukki on samaa mieltä. Ja kukapa sen arvovaltaisempi kannustaja kaurapuuron syöntiin lapsille olisikaan.
– Puhumme lähiruoasta koko ajan enempi, niin kyllä se on hyvä, että se myös käytännössä näkyy. Varmasti lähiruoka, muorin käyttämät yrtit ja Korvatunturin puhdas ilma on se salaisuus, miksi mekin muorin kanssa ollaan niin pitkäikäisiä.
Ruoan lisäksi markkinoilla nautittiin muun muassa musiikista, tanssista, saunomisesta, kalastuksesta, suppailusta ja käsitöistä.
KS Fakta