Tuoreen arvion mukaan Suomen kauppojen ruokahävikki on reilut 65 miljoonaa kiloa vuodessa eli yli kymmenen kiloa jokaista suomalaista kohti. Eniten jätteisiin päätyy hedelmiä, vihanneksia ja leipää. Myös maitotuotteita, tuoretta lihaa ja kalaa sekä valmisruokia menee jätteeksi. Vähiten hävikkiä syntyy luonnollisesti säilykkeistä, kuivatuista, pakastetuista ja muista pitkän käyttöajan tuotteista.
Tietyn hävikkimäärän syntymistä on vaikea välttää, sillä kaupat haluavat luonnollisesti tarjota erinomaista palvelua ja pitää yllä mahdollisimman laajaa valikoimaa. Kuluttajat odottavat, että kauppojen tarjonta on runsas ja kattava koko aukioloajan. Esimerkiksi tuoretta leipää tulisi olla tarjolla aina sulkemisaikaan saakka.
Myös muissa tuotteissa valikoima näyttää jatkuvasti vain lisääntyvän ja Kuusamonkin kauppojen hyllyjä katsellessa valikoimamäärä tuntuu usein aivan turhan laajalta. Kuusamossa näkyy tässäkin asiassa vilkas matkailu: muualta tulleet vaativat, että täällä täytyy kaupasta löytyä samat ja mieluummin vielä eksoottisemmat tuotteet kuin kotona lähimarketista. Usein lomareissulla kokeillaan erikoisempia ruokia kuin kotona, ja niitä pitäisi sitten hyvin palvelevan kaupan hyllyiltä löytyä. Kun matkailusesonki on on, saattavat tietyt tuotteet jäädä hyllyihin, kun paikallisten ruokapöytiin erikoiset herkut eivät löydä.
On ymmärrettävää, että kaupoissa kuluttajien käyttäytymistä on hieman hankala ennakoida. Myyntiin saattavat vaikuttaa vaikkapa muutokset kesän säätilassa, muiden myymälöiden kampanjat tai paljon väkeä liikkeellä pitävät kesätapahtumat. Toki kauppojen jätemäärät ovat viime vuosina suhteellisesti vähentyneet muun muassa parempien sähköisten ennuste- ja tilausjärjestelmien sekä tehokkaamman logistiikan ansiosta.
Jotta ruokahävikkiä saataisiin pienemmäksi, tulisi ottaa käyttöön reippaita keinoja. Päiväystä läheneviä tuotteita voisi nykyistä enemmän myydä alennuksella, jolloin kuluttajat saisivat ostaa muuten poistettavaksi joutuvia tuotteita. Jostakin syytä alennuskäytäntö ei kuitenkaan ole mahdollinen läheskään kaikissa kauppaliikkeissä ja ruokaa päätyy runsaasti roskiin.
Toiseksi kunnollisia, mutta myymättä jääneitä elintarvikkeita pitäisi voida lahjoittaa tarvitseville entistä helpommin ja viimeisen myyntipäivän ohittaneita elintarvikkeita täytyisi hyödyntää paremmin, esimerkiksi eläinten ruuaksi. Myös näin vältettäisiin ruoan muuttuminen pelkästään jätteeksi. Kuluttajat voisivat itse olla aktiivisia ja antaa palautetta kaupoille kertomalla arvostavansa hävikin vähentämistä.