Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist vierailee nyt viikonvaihteessa Kuusamossa. Yksityisluonteinen matka liittyy hänen kuusamolaissyntyisen äitinsä, Anna (o.s. Kallungin) sukuun. Anna lähetettiin sota-aikana lapsena Ruotsiin. Hän tuli sodan jälkeen takaisin, mutta lähti uudestaan Ruotsiin vuonna 1949. Annan isä Arvid Kallunki kaatui Kiestingissä jatkosodan alussa. Peter Hultqvist on vieraillut Kuusamossa aiemmin vuosikymmeniä sitten viettämässä kesää.
Kuusamossa Peter Hultqvist ja hänen äitinsä kävivätkin sekä sankarihaudalla että seurakuntatalossa, jossa on sodissa kaatuneiden muistotaulut. Puolustusministerin isoisän nimi löytyikin taulusta. Mukana seurakuntatalon tilaisuudessa olivat myös Kuusamon ruotsalaisen ystävyyskaupungin Avestan edustajat.
Puolustusministeri osallistuu Käylässä pidettävään sukutapaamiseen. Monet kuusamolaiset ja paikat ovatkin tuttuja. Puheessa vilahtelee nimiä Ronteista Kallunkeihin. Ruka herättää kiinnostusta ja saakin Hultqvistin vertaamaan Kuusamoa Ruotsin vastaaviin hiihtokeskuksiin.
Anna Kallunki syntyi vuonna 1935.
– Perheessämme oli viisi lasta. Isä joutui sitten sotaan ja kaatui vuonna 1941 Kiestingissä. Oli kuultu, että Ruotsi ottaa vastaan sotalapsia ja vuonna 1941 syksyllä meninkin Ruotsiin. Olin silloin vain kuusivuotias, muistelee Anna.
– Kävin Ruotsissa koulua ja opiskelin kielen. Sitten tuli käsky palata takaisin Suomeen. Äidiltä tuli kuitenkin kansanhuollon todistus köyhyydestä ja sain olla vielä kaksi vuotta Ruotsissa.
Paluumatkalle hän joutui yksin.
– Tulin Haaparannan kautta Tornioon. Kaikki oli tuhottu ja poltettu. Näin pieniä mökkejä ja korsuja ja kun savu nousi piipuista, tajusin, että ihmiset asuivat niissä.
Matka Kuusamoon ole koettelemus.
– Koko päivän matkustin postiautossa. Vihdoin näin talon ja kyltin, jossa luki Kuusamon Osuuskauppa.
Anna kuitenkin kaipasi takaisin Ruotsiin ja saikin vihdoin luvan palata. Hän meni samaan perheeseen jossa oli ollut sota-aikana.
Nyt hän on asunut yli 50 vuotta Ruotsissa.
– Enkä mihinkään muualle halua kodistani mennä asumaan. Sen on myös oltava lapsilleni paikka, johon he voivat aina palata.
Peter Hultqvist huomasi Kuusamossa, että hänellä on nyt paljon serkkuja ja sukulaisia Suomessa.
– Nykyisessä tehtävässäni suomalaisuudesta on ehkä hyötyä. Voin asioita arvioida hieman eritavalla taustani ansiosta.
Hultqvist myös seuraa Suomen politiikkaa. Lisäksi hän on erittäin kiinnostunut maamme historiasta.– Suomen tapahtumat ovat vaikuttaneet myös Ruotsin politiikkaan. Ruotsi otti sodan aikana vastaan 70 000 pakolaista, joista noin 15 000 jäi Ruotsiin. Yksi heistä oli äitini.
