Pääkirjoitus
Maataloustuottajien keskusjärjestö (MTK) ärähti kaupan keskusliikkeiden hurjaksi äityneestä hintakilpailusta. Ruuan hinta laski reilut kaksi prosenttia viime vuonna.
MTK:n ärtymyksen ymmärtää, sillä maatiloilla on poikkeuksellisen vaikeaa juuri nyt. Hintakilpailun lisäksi tuottajahintoja painaa EU:n Venäjä-pakotteet, jotka ovat tyrehdyttäneet itäviennin. Sateinen kesän vuoksi rehusato jäi surkeaksi, mikä kasvattaa tuottajien kustannuksia. Pellervon taloustutkimuksen laskelmien mukaan maatalouden yrittäjätulo on puolittunut kahdessa vuodessa. Kaiken päälle maataloustukien maksatus takkusi viime vuonna.
Kuluttajia ruuan halpeneminen tietysti miellyttää. Kauppa vetoaa kuluttajakäyttäytymiseen, jota on seurattava. Taloustaantumassa hinta ohjaa poikkeuksellisen paljon kuluttajien ostokäyttäytymistä. Suomalaiset tuottajat, elintarviketeollisuus ja kauppa ovat ankaran kansainvälisen kilpailun kohteena.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila epäili, että kaupan tavoitteena on saada suomalaista laatua ja suomalaisin normein tuotettua ruokaa saksalaisilla hinnoilla. Marttilan mukaan tässä tapauksessa suomalaisia normeja pitäisi laskea tai muuten yhtälö on mahdoton. Luovutaanko salmonellavapaudesta, alammeko pumppaamaan eläimiin antibiootteja vai alammeko repimään sikojen häntiä, Marttila kysyi MTV:n haastattelussa.
Kysymyksen voi esittää myös toisin päin. Paljonko kuluttajat ovat valmiit maksamaan Suomi-lisää suomalaisilla normeilla tuotetusta ruuasta?
Kysymys koskee yhtä lailla Kuusamon Juuston tuotteita. Pitkän päälle tuotteista on saatava erikoistuotteen hintaa, johon on sisällytetty pohjoisen korkeammat tuotantokustannukset. Jos kuluttajien ostopäätöksen perusteeksi muodostuu pelkkä hinta, suomalaisen ruuan tulevaisuus näyttää synkältä. Kotimaisen tuotannon arvoa on edelleen kiillotettava kuluttajien silmissä.
Laadusta kannattaa maksaa, mutta samalla kotimaisen ruuan hinnan on oltava kilpailukykyinen ulkomaiseen nähden. Yhtälössä on monta puolta.