Saa­daan­ko Kitkan noita ta­kai­sin Kuu­sa­moon vai vie­dään­kö luu­ran­ko Sii­daan? - Asian rat­kai­se­via dna-tu­lok­sia odo­tet­tu viisi vuotta

Vuonna 1970 Kuusamon Lehtoniemestä löytynyt "Kitkan noita" oli haudattu selälleen pohjois-eteläsuunnassa jalat pohjoiseen. Haudassa oli myös tinainen lintuhahmo, hopeasolki, veitsi ja noitarummun vasara.
Vuonna 1970 Kuusamon Lehtoniemestä löytynyt "Kitkan noita" oli haudattu selälleen pohjois-eteläsuunnassa jalat pohjoiseen. Haudassa oli myös tinainen lintuhahmo, hopeasolki, veitsi ja noitarummun vasara.
Kuva: Susanna Sova

Kuuluuko vuonna 1970 Kuusamosta Lehtoniemestä löytyneen lappalaisnoidan luuranko ja esineistö Kuusamoon, Inariin Siidan saamelaismuseoon vai jonnekin muualle?

Kysymykseen ei ole vielä virallista vastausta, mutta monenlaista mielipidettä löytyy. Esimerkiksi joukko kuusamolaisia valtuutettuja jätti viimeisimmässä valtuuston kokouksessa aloitteen, jossa esitettiin Lehtoniemen hautalöydön palauttamista Kuusamoon. Kitkan noidaksi kutsutun saamelaisnoidan luuranko haluttaisiin haudata ja siunata takaisin haudan lepoon alkuperäiseen paikkaansa.

Aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut, Mika Määttä, Mika Flöjt, Vuokko Käsmä, Helena Karjalainen, Marjo Kämäräinen ja Pekka Virtanen, kertovat saaneensa pyynnön aloitteesta Kuusamon saamensukuisilta.

Asia tuli ajankohtaiseksi, kun Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseo tyhjensi Lappi-salin esineistä syksyllä. Luuranko oli osa kyseistä näyttelyä.

Museo- ja tiedekeskus Luupin kulttuuriperintötyön johtaja Pasi Kovalainen toteaa, että asiaan ei olemassa virallista kantaa.

– Asiasta olisi paljon fiksumpaa keskustella, kun siitä tiedetään enemmän. Spekulointi epämääräisellä asialla on sinänsä vähän hankalaa. Tässä vaiheessa meillä ei ole vielä virallista kantaa, koska tietoa on liian vähän päätöksen tekemiseen, Kovalainen kertoo.

Sijoituspaikan ratkaisee Kovalaisen mukaan dna-tulokset, jotka paljastavat haudatun etnisen ryhmän. Kovalaisen mukaan saamelaista alkuperää oleva luuranko kuuluisi Inariin, muussa tapauksessa vaikka löytöpaikkakunnallensa Kuusamoon.

Varsinaisia keskusteluita ei ole vielä käyty Lappi-salin saamelaiskulttuuria esittelevän näyttelyn esineistön sijoituspaikan suhteen.

– Yksi sähköposti on vaihdettu Siidaan. Siinä vain todettiin, että jatkamme jossain vaiheessa neuvottelua asiasta. Sen tarkemmin siitä ei ole sovittu, Kovalainen kertoo.

Dna-tuloksia Helsingin yliopistolta on odotettu jo viitisen vuotta.

– Olemme olleet niin sanotusti jonossa. Aina on mennyt joku meidän ohi, mutta olemme odottaneet kärsivällisesti tuloksia. Tämän hetkinen tieto on, että olisimme aika lähellä tulosten saamista, mutta ei ole tietoa, että tulevatko ne tänä vuonna vai ensi vuoden puolella, Kovalainen kertoo.

Lue juttu kokonaisuudessaan tiistain 22.10. näköislehdestä tai printistä.

FAKTA

Kitkan noita

Hauta löytyi pihansiivouksen yhteydessä vuonna 1970 Kitkan Lehtoniemestä. Siivouksen keskeytti maasta esille pyörähtänyt kirveenterä ja ihmisen pääkallo.

Hautatapa viittasi lappalaisen noidan eli shamaanin hautaan. Lisäksi haudasta löytyi noitarummun vasara ja pronssiset arparenkaat.

Lehtoniemen hautalöytö on 1500-1600-luvulta.

Ajoitus tarkentui, kun haudasta löytyi hopeinen kahden äyrin kolikko. Vuoden 1573 kahden äyrin kolikko oli haudassa noidan kaulan kohdalla ja kolikossa oli reikä ripustamista varten.