Pääkirjoitus

Sään­nös­te­ly­jär­vil­lä ja pu­roil­la riittää kun­nos­tet­ta­vaa

Säännöstelyjärvien rantoja on suojattu kiveyksin ja sorastuksin.
Säännöstelyjärvien rantoja on suojattu kiveyksin ja sorastuksin.
Kuva: MIKKO HÄME

Kuusamon ja Taivalkosken alueen säännöstelyjärvillä Irnillä, Kerolla ja Polojärvellä on tehty kolmen vuoden aikana erilaisia kunnostustöitä. Pääpaino niissä on ollut estää suoperäisten rantojen murtuminen ja vajoaminen veteen. Syynä rantojen syöpymiseen on järvien säännöstely ja sitä seuraavat vedenpinnan kovatkin vaihtelut eri vuodenaikoina.

Suoperäisille rannoille on laitettu murtumisten estämiseksi kivetyksiä ja sorastuksia. Kaikkiaan rantasuojausta on tehty noin 7,5 kilometrin matkalle. Ainakin tähän asti rantasuojaukset ovat onnistuneet ja ne ovat pitäneet, mutta vasta vuosien päästä nähdään ollaanko hankkeessa todella onnistuttu. Tätä varten suojauksien kuntoa seurataan.

Rantasuojaus on tehty yhteishankkeena, jossa ovat olleet mukana maa- ja metsätalousministeriö, ympäristökeskus, voimayhtiö Pohjolan Voima, järvien kalastuskunnat sekä Taivalkosken ja Kuusamon kunnat. Aivan halpaa hommaa rantasuojaus ei ole, sillä kolmen vuoden hanke tuli maksamaan noin 300 000 euroa. Töitä tehdään pääosin raskailla koneilla ja sille tulee hintaa.

Vastaavaa työtä olisi kyseisten järvien rannoilla vielä vaikka kuinka paljon. Mutta mistä rahat? Voi olla vaikeaa saada tulevaisuudessa rahahanoja juoksemaan yhtä vilkkaasti, mutta ehkä pienempään korjaussuojeluun saattaisi saada.

Säännöstelyjärvien ranta-asukkaille, sekä pysyville että mökkiläisille, kovat vedenpinnan vaihtelut ja niitä seuraavat rantojen rapautumiset on tietenkin ikävä asia. Ei ole mukava asua sellaisen järven rannalla, jonka virkistysarvo on heikko. Tehdyt työt osoittavat, että niitä kannattaa ilman muuta jatkaa, jos rahoitusta vain löytyy. Ja rahoitusta kannattaa myös hakea.

Toinen vesistöjen kunnostamiseen liittyvä hanke, joka tosin jatkuu, on huonokuntoisten tammukkapurojen kuntoon saattaminen. Vuosikymmenten mittaan ne ovat taantuneet, kasvaneet umpeen ja veden laatu huonontunut. Samalla purojen entiset tammukka- ja harrikannat ovat vähentyneet, jopa kokonaan hävinneet.

Metsäpuro-ohjelmassa inventoidaan purojen tilaa ja kalastuskuntien kannattaa olla aktiivisia ja ilmoittaa halukkuutensa hankkeeseen. Pienellä rahalla voi saada isojakin aikaan.

Ei ole mukava asuan sellaisen järven rannalla, jonka virkistysarvo on heikko.