Voidaanko lääkärin tehtäviä siirtää hoitajille? Voidaanko sairaanhoitajien työtä antaa lähihoitajille. Entä heidän työtään avustavalle henkilökunnalle?
Näihin kysymyksiin voi kiteyttää kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk) esittelemän uudistusehdotuksen. Kuntien henkilöstön kelpoisuusehtojen väljentämisellä valtio tavoittelee 90 miljoonan euron säästöjä. Uudistus on osa hallituksen tavoitteesta karsia kuntien tehtäviä ja velvoitteita.
Vehviläinen esitteli keskiviikkona toimenpideohjelma, jolla tavoitellaan runsaan 400 miljoonan euron säästöjä. Summa on puolet tavoitellusta.
Kunnan henkilöstön kelpoisuusehtojen väljentäminen on lähes neljännes säästötavoitteesta. Tavoitteelle voi ennakoida myrkyllistä vastaanottoa, kunhan hoitoalan ammattijärjestöt pääsevät esitystä raatelemaan. Lääkärit ja hoitajat ovat perinteisesti ammattikunta, joka on tarkasti pitänyt huolen tehtävärajoista. Hoitoalan lisäksi kelpoisuusehtojen väljentämistä suunnitellaan myös muille kunta-aloille.
Yleisesti ottaen ”sääntö-Suomen” purkaminen saa osakseen paljon hyväksyvää hyminää, mutta tosipaikan tullen tehtävä on kuin kallion läpi päällään porautuisi. Tämän totesi tiedotustilaisuudessa myös kuntaministeri Vehviläinen: mitä huonommin kuntien tehtävien purkamista tuntee, sitä syvemmällä rintaäänellä pystyy sanomaan, että helppo homma.
Vehviläinen muistutti ”talouden isosta kuvasta”, 10 miljardin euron kestävyysvajeesta. Siitä kuntien tehtävien karsimisella on määrä saada kasaan miljardi pitkällä aikavälillä. Hallitus sai kasaan vajaa puolet ja Vehviläinen sanoi suoraan, ettei usko loppujen löytyvän kunnilta. Jotta miljardiin päästään, pitää uudistus ulottaa koskemaan koko julkista sektoria, Vehviläinen linjasi.
Kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää, joihin liittyy lähes tuhat velvoitetta. Puolet on säädetty vuoden 1990 jälkeen. Vähemmällä on pärjätty ja pärjätään, jos uudistumishalua ja -kykyä löytyy.