Kuusamon kaupunki pimitti ja viivytteli pyydettäessä julkisia tietoja kaupungin kiinteistön sisäilmasta. Asiasta kertoo Sini Aittakumpu, jonka lapsi sai oireita päiväkodissa.
Aittakumpu alkoi pyytää päiväkodin sisäilmatietoja kaupungilta, mutta homma osoittautui vaikeaksi.
– Se oli hirveää vaatimista, enkä vieläkään ole saanut kaikkea. Osan sain kiinteistöpäällikön kautta ja osan muuta kautta.
Aittakumpu uskoi saavansa tiedot helpolla, mutta koska se ei onnistunut, hän teki asiasta julkisen. Tietoja ei haluttu antaa sähköpostilla ja niistä pyydettiin maksuja.
– Selvitin Kuntaliiton ja Aluehallintoviraston kautta asiaa ja sieltä tuli vastaus, että maksuja ei saa pyytää. Mukaan tarttui useita vapaaehtoisia äitejä pyytämään muistakin päiväkodeista ja kouluista tietoja.
Yhteydenottoja oireilusta tuli valtavasti. Tietopyyntöjen tiimoilta pidettiin kokous kaupungin sisäilmatyöryhmän kanssa huhtikuussa.
– Nostan hattua että sisäilmastotyöryhmä on korjannut asennettaan ja nyt (Anne-Kaisa) Olva ottaa meidät vakavasti. Jos ei kukaan uskalla julkisesti sanoa, että koulussa tai työpaikalla on ongelmia, ei mitään tapahdu.
Kuusamossa järjestettiin maanantaina harvinainen mielenosoitus puhtaan sisäilman puolesta. Avoimessa keskustelutilaisuudessa oli paikalla puolenpäivän aikaan kourallinen väkeä, mutta sisäilmaongelmista kärsiviä perheitä on paikkakunnalla huomattavasti laajempi joukko.
Yli 150 kuusamolaista perhettä oli toimittanut paikalle koivuhalon merkiksi siitä, että ovat huolissaan sisäilmaongelmista.
Koivuhalot oli kerännyt liiteristään Aittakumpu, jonka omien kokemusten myötä Kuusamoon on muodostunut jonkinmoinen kansanliike sisäilmaongelmien tiimoilta. Hän oli odottanut, että ehkä 30 perhettä osallistuu, joten määrä yllätti roimasti.
Hän on tullut sisäilmaongelmien kanssa omine kasvoineen julkisuuteen, mutta harmittelee sitä, että moni ei uskalla ryhtyä samaan.
– Ihmiset pelkäävät, että jos näistä asioista puhuu, ei ehkä enää saa työtä Kuusamosta tai olo omalla työpaikalla käy tukalaksi. Olen kuitenkin luottavainen, että Kuusamossa asiat saadaan hyvässä yhteistyössä ratkaistua. En usko että täällä tarvitsee mennä siihen, että vanhempien pitää huutaa megafonien kanssa, kuten joillakin paikkakunnilla.
Aittakumpujen oma taistelu sisäilmaoireiden kanssa alkoi perheen muutettua Kuusamoon 2013. Ostettu talo oli homepommi.
Nuorimmainen oli muutaman viikon vanha ja kuukauden asuttuaan oksensi limaa jatkuvasti eikä pystynyt kunnolla syömään.
– Viisihenkinen perhe oli sitten muutamia päiviä teltassa. Sitten löytyi kuitenkin asunto ja tilanne selvisi.
Astmalääkitykselle joutunut lapsi laitettiin myöhemmin päiväkotiin, että äiti sai olla töissä. Hoitopaikaksi valikoitui Maaseläntien uusi päiväkoti, jotta paikka olisi mahdollisimman terve.
– Siellä ei haissut homeelta, joten ajateltiin, että hyvinhän se on. Vuotta myöhemmin sain tietää että kemikaalipäästöjen raja-arvot olivat ylittyneet juuri tällä osastolla.
Päiväkodissa aloittamisen jälkeen puhkesi pahenevia ihottumia ja selviä ruoka-aineallergioita.
– Hän oli lopulta niin huonossa kunnossa, että hänet piti ottaa pois hoidosta. Naama oli revennyt verisille haavoille. Pitkin kehoa oli samaa haavaumaa. Muutama muukin lapsi oli joutunut jäämään pois.
Kiinteistöpäällikkö Anne-Kaisa Olvaa ei tavoitettu kommentoimaan.
Miljardien homepommi
Rakennusten korjausvelan kokonaismääräksi arvioidaan Suomessa 30-50 miljardia euroa.
Joka viides julkinen palvelurakennus on vaurioitunut merkittävästi.
Vaurioituneissa tiloissa oleskelee tai työskentelee päivittäin puoli miljoonaa lasta, vanhusta, sairasta ja työssäkäyvää aikuista.
VTT on arvioinut kosteus- ja homevaurioiden takia syntyvän kansantaloudellisia menetyksiä yli miljardi euroa vuodessa.
Tämän lisäksi Tehyn jäsenille lähetetyssä kyselyssä selvisi, että kosteusvaurioita, homeen hajua ja näkyviä homekasvustoja on vähintään joka viidennellä terveydenhuollon työpaikalla.
