Ehkä tunnetuin fakta saksalaishaudoista on Kuusamon vanhan kirkon kellojen löytyminen kansakoulun aidan vieressä sijainneelta saksalaishautausmaalta. Kellot löytyivät lopulta sieltä, mihin niiden tiedettiin haudatun syyskuussa 1944: Kansakoulun aidan vieressä olleen SS-sotilaiden hautausmaan kolmas hautarivi ja kolmas hautapaikka.
Sain tutkimusprojektini yhteydessä Saksan sota-arkistosta haltuuni digitoidun mikrofilmin, jolla oli tarkkaa tietoa Kuusamon kirkon hautausmaalle haudatuista SS-sotilaista. Aineiston mukana oli saksalaishautojen rivistöistä ja sijainnista myös karttapiirustuksia, joista selviää hyvin hautapaikkojen sijainti. Näistä kartoista olisi ollut suurta hyötyä, jos ne olisivat olleet käytössä, kun vanhan kirkon kelloja haeskeltiin ympäri hautausmaata.
Saksalaisten vanhasta, kirkon vieressä sijainneesta hauta-alueesta ei toistaiseksi ole mitään tietoa, mutta uudemmasta, kansakoulun aidan vieressä sijainneesta hauta-alueesta on käytettävissä hyvin tarkat tiedot. Saksan armeijan käyttämän terminologian mukaan Kuusamon SS-sotilashautausmaita kutsuttiin tappioilmoituksissa nimellä Heldenfriedhof tai Ehrenfriedhof, suomeksi sankarihautausmaa.
Saksalaisella tarkkuudella on jokaisesta kaatuneesta SS-sotilaasta laadittu komppanianpäällikön allekirjoittama Verlustmeldung (tappioilmoitus), johon on kirjattu kaatunutta henkilöä koskevat tiedot: nimi, syntymäaika, sotilasarvo, joukko-osasto, viimeisin kotiosoite, lähiomaisten tiedot, kuolinajankohta ja -paikka, kuolinsyy, hautauspaikka, hautarivi ja haudan järjestysnumero ja lisäksi vielä henkilön uskonto.
Haudattujen sotilasarvot vaihtelivat SS-pioneerista SS-luutnanttiin. Suurin osa haudatuista sotilaista oli SS-korpraaleja ja SS-alikersantteja. Asiapapereissa on runsaasti henkilökohtaisia tietoja, joita ei luonnollisestikaan voi julkaista.
Tässä kirjoituksessa esiintuomani tiedot perustuvat Saksan sota-arkiston mikrofilmiltä löytyneisiin SS-Nordin -divisioonan tappioilmoituksiin (Verlustmeldungen), jotka kertovat yksityiskohtaista tietoa Kuusamon kirkon SS-hautausmaalle haudatuista SS-sotilaista. Tiedot koskevat kansakoulun aidan vieressä sijainnutta saksalaishautausmaata.
Tappioilmoituksia Kuusamon SS-hautausmaalle haudatuista kaatuneista on yhteensä 30 kpl, joten uudelle SS-hautausmaalle oli haudattu ainakin saman verran kaatuneita SS-sotilaita. Kaatuneiden sotilaiden ikähaarukka on 20 – 28 vuotta ja henkilöt olivat kotoisin pääosin Saksasta.
Mukana tappioilmoituksissa oli yksi poikkeus, nimittäin 23-vuotias vapaaehtoinen, joka oli pestautunut SS-Nordin joukkoihin Norjasta.
Kuolinpaikka: 29 haudattua sotilasta kuului SS-Nordin joukko-osastoon, joka taisteli 15.1.1944 venäläisjoukkoja vastaan Rugosero-järven lounaispuolella. Suurin osa näistä taistelussa kaatuneista oli Saksasta kotoisin olevia 20-24 vuotiaita sotilaita. Norjalainen SS-vapaaehtoinen päätti päivänsä oman käden kautta Saschejekissa 24.11.1943.
Kuolinsyy: Kuolinsyyksi oli merkitty useimmiten luodin osuma tai tykin ammuksen, kranaatinheittimen tai käsikranaatin sirpaleen osuma. Asiapaperiaineistosta ei löydy mitään viitteitä siitä, että saksalaisten SS-sotilaiden sankarihautausmaahan Kuusamoon olisi haudattu sotilasarvon menettäneitä ja teloitettuja SS-sotilaita. Itsemurhatapauksen osalta on mielenkiintoista, että arkistossa on tapauksesta yksityiskohtainen lääketieteellinen raportti.
Lisäksi tiedusteltiin, voidaanko tällainen kaatunut haudata sotilaallisin kunnianosoituksin Kuusamon SS-hautausmaalle. Vastauksessaan SS-majuri määräsi, että henkilö tulee haudata sotilaallisin kunnianosoituksin.
Uskonto: SS-Nordin tappioilmoitusten mukaan kaatuneiden sotilaiden uskonto oli useimmilla kaatuneilla Protestanttinen tai Katolinen uskonto. Kirkosta eronneita oli muutama, ja heille uskonnoksi oli merkitty gottgläubig (god-believer), joka oli Saksan natsipuolueen määritelmä siitä, että henkilö on eronnut kirkosta, mutta uskoi jumalaan tai ”korkeampaan johdatukseen”. Gottgläubig oli monien tietolähteiden mukaan Saksan natsipuolueen virallisesti suosittelema uusi uskontosuunta. Hautamerkkinä SS-hautausmailla käytettiin haudattavan uskonnosta riippumatta SS-ohjesäännön mukaan koivusta tehtyjä riimuja.
Jostain syystä SS-sotilaat on usein luokiteltu monissa julkaisuissa ateisteiksi tai pakanoiksi. Ateistien määrä taistelevissa SS-joukoissa oli käytännössä kuitenkin häviävän pieni mikä näkyy mm. Kiestingin rintamalla kaatuneiden SS-sotilaiden tappioilmoituksista, joita olen käynyt läpi noin 200 kappaletta. Saksan sota-arkiston asiakirjojen mukaan näyttää siltä, että yhtään ateistia ei Kuusamon SS-hautausmaalle haudattu.
Kuusamon uudemmalle SS-hautausmaalle kuljetettiin Rugoseron taistelukentältä tappioilmoitusten mukaan 29 kaatunutta SS-sotilasta. Rugosero sijaitsee Paanajärven itäpäästä noin 34 km koillisen suuntaan. Kovin erikoista on, että kaatuneet kuljetettiin rintamalta tammikuun pakkasissa vaikeiden tieyhteyksien takaa haudattavaksi Kuusamossa olevalle SS-hautausmaalle. Selityksenä tälle saattaa olla se, että saksalaiset eivät halunneet vetäytyessään jättää kaatuneita SS-sotilaita taistelukentälle.
Lisäksi Kiestingin suuri SS-sotilashautausmaa olisi ollut vielä hankalamman matkan päässä. Löysin vahvistuksen Rugoseron taistelusta Venäjän armeijan sotapäiväkirjasta: 15.1.1944 hyökkäsi neljä venäläiskomppaniaa Rugoseron puolustusasemissa olleita Saksan SS-joukkoja vastaan.
Saksalaiset vetäytyivät ja veivät kaatuneet SS-sotilaat mukanaan. Venäjän sotapäiväkirja kertoo SS-Nordin tappioista sen verran, että vangiksi joutui seitsemän SS-sotilasta ja viisi SS-Nordin sotilasta ammuttiin pakoyrityksen yhteydessä.