Kuusamossa on monin paikoin onnistuttu palauttamaan luonnossa kutevia lohikaloja, mikä on saanut liikkeelle myös salakalastajia.
Juuri tästä syystä kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola on vaitonainen niistä kohteista, missä kutukunnostukset ovat onnistuneet.
– Eräskin joki on syksyisin ollut poluiltaan aivan ravalla, kun siellä on pojankoltiaiset kulkeneet ongella. Joessa syntyneitä vaellustaimenen poikasia on ongittu tammukoina, Tahkola tietää.
Purokunnostuksista hyötyvät siiat, järvitaimenet harjukset ja järvilohet. Etupäässä harjuskannat ovat monissa pienissä joissa ja puroissa vahvistuneet kutusoraikkojen ja koskien kiveysten myötä. Harjukset eivät ole vedenlaadun suhteen yhtä tarkkoja kuin taimenet, joten kannat elpyvät nopeammin sameassakin vedessä.
Järvitaimenia ja järvilohia tuetaan tuki-istutuksin, joita on tehty jo vuosien ajan. Kalastuskunnista Kirkonkylä satsaa nyt erityisesti järviloheen.
Osakaskunnan puheenjohtaja Vilho Haataja on nähnyt monta usean kilon järvilohta saatavan järvi-Kuusamon yläpuolisista vesistä Oivangin seuduilta. Järvilohta tarvitaan vesiin houkuttelemaan vapaa-ajan kalastajia, koska verkkomiehiltä saatavat lupatulot ovat viime vuosina pudonneet kalastajakunnan ukkoutuessa.
Järvilohen kotiutumiseksi puroja on kunnostettu, mutta tuloksista tiedetään kunnolla vasta tulevaisuudessa.
Lohikalojen menestystä uhkaavat salakalastajien lisäksi huono vedenlaatu ja monissa vesissä riesaksi asti esiintyvä hauki.
Lue lisää lohikaloista ja kalavesistä perjantain Koillissanomista.
