Kuusamon yhteismetsän mailla epäillään useamman hirven salakaatoa. Poliisi tutkii tapauksia parhaillaan.
Hirvien salakaadot ovat paljon luultua yleisempiä, kerrotaan Metsähallituksen viime keväänä julkistetussa valvontaraportissa. Metsähallitus arvioi, että valtion mailla kaadetaan luvatta satoja hirviä vuosittain. Salakaadoista vain murto-osa tulee julki olemattoman valvonnan valvonnan takia.
Salapyynnin uskotaan olevan pitkälti ammattimaista rikollista toimintaa, jossa lihat päätyvät pimeille markkinoille. Epäilyjä tukee se, että lihaa riittää kaatokiintiöistä kaikille niille, jotka haluavat metsästää laillisesti.
Hirvieläinten salakaadot eivät vielä ole ongelma hirvikannan kannalta, koska sitä muutenkin on yritetty leikata tehostetun metsästyksen avulla. Tilanne voi olla muuttumassa, sillä monen seuran viesti on ollut, ettei hirviä jää juoksemaan viime vuosien malliin.
Yhtälö menee kimurantiksi, jos hirvi harvinaistuu ja samaan aikaan salapyynti ammattimaistuu entisestään. Laillisesti metsästäville jää silloin vähemmän jaettavaa.
Kuusamon yhteismetsä yrittää kitkeä salakaatoa alueiltaan ohjeistamalla lailliset porukat. Jokaisesta kaadosta pitää jättää paikalle lappu, josta ilmenevät muun muassa ampujan nimi. Sama tieto pitää lähettää heti kaadon jälkeen tekstiviestinä yhteismetsän numeroon.
Salakaadot on mahdollista pitää kurissa vain luvallisten metsästäjien ja maanomistajien yhteistyöllä. Metsähallituksen, poliisin tai vastaavan virallisen tahon valvonta on parhaimmillaankin pintapuolista. Koillismaan erämaat ovat laajat.
Eläinkiistojen on havaittu kärjistyneen vuosi vuodelta. Tämä käy ilmi elokuussa julkaistusta tutkijoiden puheenvuorokirjasta ”Kohtaamisia metsässä – Eläinkiistoista yhteistoimintaan”.
Eri riistaeläinten kestävät kaatomäärät jakavat jyrkästi mielipiteitä. Hyvä esimerkki lukumääräpelistä ovat karhun kaatomäärät, josta edes viranomaiset eivät ole yksimielisiä. Ympäristöministeriö on kovistellut määrästä päättävää metsätalousministeriötä siitä, että korkeat lukemat uhkaavat kestävää kantaa. Koillismaalla poromiehet ja eläinten katselusta leipänsä saavat matkailuyrittäjät ovat petojen määrästä varsin eri mieltä.
Tutkijat eivät usko siihen, että ristiriidat pystytään kokonaan ratkaisemaan, mutta parempaa on mahdollisuus päästä esimerkiksi osapuolten yhteisellä eläinten laskennalla.
Niin laimealta kuin se kuulostaakin, sekä salakaatoja että muita eläinkiistoja voidaan ennaltaehkäistä vain yhteistyöllä.