Pääkirjoitus
Sallan kunta päätti kolmisen vuotta sitten, että se panee valtion suojelualueet kiinteistöverotuksen piiriin. Aloite lähti silloiselta kunnanjohtajalta Kari Väyryseltä.
Luonnonsuojelualueiden kiinteistöveroprosentti on ollut tasan 1,00. Sallan kunnanhallitus käsitteli ensi vuoden veroprosentteja maanantaina ja päätti esittää valtuustolle, että suojelualueiden kiinteistöveroprosentti nostetaan 1,35:een.
Sallan kunta on lähettänyt laskun jo kolmen vuoden ajalta, mutta ei ole saanut valtiolta vielä euroakaan. Valtion mielestä Sallan kunnan päätös ei ole lainmukainen.
Vastaavaa tulkinta suojelualueista ei ole aiemmin esittänyt yksikään muu Suomen kunta. Mutta Sallan esimerkin innoittamina moni muu kunta ainakin tuntee kiinnostusta verottaa valtiota suojelualueista.
Sallan kunnan esityksen taustalla on yksinkertainen asia. Kunta pyrkii kaikin keinoin laajentamaan veropohjaansa selvitäkseen velvoitteistaan ja tulemaan toimeen myös tulevaisuudessa.
Sallan kunnassa on katsottu, että voimassa oleva laki ei estä suojelualueiden verotusta. Väyrynen totesi aikanaan, että suojelualueista täytyy koitua Sallalle pysyvää hyötyä. Hän vertasi tilannetta voimalaitoksiin, jotka maksavat kiinteistöveroa sijaintikunnalleen.
Tällä hetkellä on mahdotonta sanoa, millaisista euromääristä suojelualueiden verotuksessa on kysymys, koska verottaja ei ole määrittänyt kiinteistöille verotusarvoa.
Koska Salla ei ole saanut tähän mennessä valtiolta rahaa, se aikoo jatkaa taistelua eteen päin eri oikeusasteissa jopa aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja EU:hun saakka.
Kun kansalainen, kunta tai jokin yhteisö lähtee oikeustaisteluun valtiota vastaan, tilanne ei ole valittajan kannalta helppo ja usein valtio ottaa niskavoiton. Ei kuitenkaan aina.
Sallan tapauksessa on varmaan aiheellista katsoa peli niin pitkälle kuin mahdollista. Kyse on ennakkotapauksesta. Jos valtion suojelualueille voitaisiin määrätä kiinteistöveroa, sillä olisi suuri vaikutus monelle Suomen kunnalle.