Kansallispuiston perustaminen Sallaan edellyttää, että hankkeelle löytyy riittävästi paikallista kannatusta. Näin sanoo Sallan poropuisto -osuuskunnan toimitusjohtaja ja matkailuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Tuija Kääriäinen.
Kansallispuistosta laaditaan vielä tänä vuonna esiselvitys, jossa muun muassa tutkitaan, miten matkailu- ja poronelinkeino, metsästäjät ja kalastajat suhtautuvat hankkeeseen.
Samalla selvitetään, miten puisto vaikuttaisi paikallisten metsästys-, kalastus- ja moottorikelkkailumahdollisuuksiin. Kääriäisen mukaan lähtökohta on, että paikallisten oikeuksia ei rajoiteta.
Ainakin yrittäjien keskuudessa kansallispuistolle löytyy kannatusta, uskoo Kääriäinen. Aina näin ei ole ollut. Kääriäinen on toiminut yrittäjänä yli 20 vuotta ja kertoo, että kansallispuistosta on puhuttu jo pitkään.
– Kun ensimmäisen kerran kuulin asiasta, ajatus puistosta tyrmättiin täysin.
Asenteet ovat kuitenkin muuttuneet. Hiljaisuus ja luonnonrauha ovat olleet jo pitkään Sallan matkailumarkkinoinnin keihäänkärkiä. Kansallispuisto olisi luonteva jatko Sallan In the Middle of Nowhere -mainoslauseelle.
Alueen matkailu kasvaa kohisten. Ulkomaalaisten osuus nousee koko ajan, ja viime vuonna heitä oli jo kolmannes kaikista kävijöistä. Kansainväliset matkanjärjestäjät ovat kehuneet nykyistä toimintaympäristöä suojelualueineen ja retkeilyreitteineen. Kansallispuisto antaisi Sallalle lisäarvoa.
Sallan kansallispuisto olisi helppo perustaa, sanoo kunnanjohtaja Erkki Parkkinen.
Hänen mukaansa vaadittavat investoinnit ovat yleensä uuden kansallispuiston perustamisen suurin este. Rahaa tarvitaan miljoonia euroja. Sallassa tarvittavat rakenteet olisivat jo olemassa. kansallispuisto koostuisi alueista, jotka ovat nyt joko Natura- tai vanhojen metsien suojelualueita. Niillä on jo retkeilyreittejä.
Myös kansallispuiston opastuskeskukselle olisi valmiit tilat Sallan poropuistossa.
Parkkisen mukaan Metsähallituksen rahoitus menee nykyään matkailukeskusten lähipuistoihin.