Kuusamossa paljastettiin sunnuntaina Kaatuneiden muistopäivän juhlassa sankavarivainajien muistotaulu. Jumalanpalvelukseen kirkossa ja juhlaan seurakuntatalolla osallistui satoja seurakuntalaisia.
Tervehdyssanat lausui Kuusamon sivistystoimenjohtaja Erkki Hämäläinen.
– Tänään 100-vuotias Suomi hiljentyy muistamaan ja kunnioittamaan niitä ihmisiä, jotka ovat antaneet kaikkein suurimman uhrin Suomen itsenäisyyden puolesta. Viime sotien aikana menehtyi yhteensä yli 90 000 suomalaista miestä ja naista. Yli 100 000 isää ja äitiä jäi kaipaamaan lastaan, noin 30000 sotaleskeä jäi kaipaamaan puolisoaan ja noin 50 000 lasta jäi kaipaamaan vanhempaansa. Tänään tässä juhlassa paljastettavasta Kuusamon sankarivainajien yhteisestä muistotaulusta löytyy 448 kuusamolaisen sankarivainajan nimet. Pienen kansan ja pienen rajaseutupitäjän uhri oli suuri.
– Tänään kaatuneiden muistopäivänä meillä kaikilla on sydämissämme suuri kunnioitus sotiemme sukupolvia kohtaan ja syvä myötätunto heidän kantamansa taakan puolesta. Historiamme vaikeiden aikojen kohtaaminen oli koettelemus, jonka muistot me tänään yhdessä kunnioittaen jaamme.
Hämäläinen kertoi muistotaulun vaiheista suunnittelusta toteukseen. Sitä ovat tehneet yhteistyössä Kuusamon seurakunta, Kuusamon kaatuneiden omaiset, veteraanijärjestöt ja veteraanitoimikunta sekä Kuusamon kaupunki ja Kaatuneiden muistosäätiö.
– Pitkään pohdinnassa ollut hanke on nyt saatu päätökseen. Tämän kauniin seurakuntasalin takaseinään on kiinnitetty lasinen muistotaulu, johon on kirjoitettu kaikkien kuusamolaisten 448 sankarivainajan nimet. Muistotaulun paljastaminen on meidän tämän päivän kuusamolaisten kunnianosoitus ja kiitos sille sukupolvelle ja uhrille, joka mahdollisti sen, että me voimme juhlistaa satavuotiasta Suomen itsenäisyyttä.
Kirkkoherra Taina Manninen paljasti muistotaulun.
– Maamme itsenäisyys ja vapaus eivät ole itsestään selviä asioita. Juhliessamme 100 vuotiasta Suomea olemme nöyrän kiitollisia. Vapauden puolesta on taisteltu, monet menettivät henkensä. Me muistelemme heitä ja kiitämme heidän työstään isänmaamme puolesta. Sankarivainajien tauluja on ollut kylien kouluilla. Kun koulut ovat saaneet uuden omistajan, on tauluja siirretty erilaisiin säilytyspaikkoihin. Sankarivainajien muiston kunnioittamiseksi on nähty tarpeelliseksi koota nimet yhteen paikkaan. Tässä ne nyt ovat, kirkkoherra sanoi.
Sankarivainajien muistotaulu on karkastua lasia. Arkkitehti Seppo Koutaniemi on suunnitellut taulun ja Koillismaan lasi on toteuttanut sen.
– Valoisuudellaan ja läpikuultavuudellaan taulu heijastaa ylösnousemuksen kirkasta valoa. Kuoleman varjo on pitkä ja surun askeleet vievät meidät hautakummuille. Mutta rukouksen sävy on aina toivoa täynnä. Jumala on pyyhkivä silmistämme joka ainoan kyyneleen, niin kuin hän sanassaan lupaa, Manninen sanoi.
Taulussa on kaikkiaan 448 kuusamolaisen sankarivainajan nimet. Toisin kuin aiemmin on uutisoitu, taulussa ei ole vainajien kaatumispaikkoja. Taulun massiivisuuden vuoksi niitä ei olisi siihen mahtunut.
– Nimiä on huolellisesti tarkistettu. Silti tiedämme, että sodan jäljiltä voi löytyä asioita, joihin joudumme palaamaan. Parhaamme olemme tehneet. Silmiemme edessä on 448 nuoren ihmisen elämä ja kuolema. Paljon muuta me emme heistä enää tiedä. He olivat nuoria lähtiessään rintamalle. Heidän elämänsuunnitelmansa eivät päässeet toteutumaan. He eivät palanneet. Äidit, isät ja puolisot odottivat ja toivoivat paluuta. Lapset tähyilivät kotiin johtavalle tielle. Ja kun paluuta ei kuulunut, he rukoilivat, että saisivat edes oikean tiedon läheisensä kohtalosta.
– Vaikka sodasta on jo monta vuosikymmentä ja keskuudessamme vielä elävät rintamaveteraanit ja sodan kokeneet naiset ja miehet ovat jo iäkkäitä, niin silti sodan muisto tulee vieläkin lähelle. Yksi heistä, Johan Eemil, on odottanut kotiin pääsyä pitkään. Tänään hänen paluumatkansa päättyy ja hänet lasketaan kotimaan multiin. Hänenkin nimensä löytyy taulusta. Olkoon kaikkien heidän muistonsa siunattu.
Yhteisen rukouksen luki kirkkovaltuuston puheenjohtaja Elina Kemppainen. Rukouksessa kiitettiin miehiä, jotka antoivat nuoruutensa ja elämänsä sekä naisia, jotka hoitivat, hoivasivat, suojelivat ja lääkitsivät.
– Heitä me tänään kiitämme ja samalla rukoilemme, että oman sukupolvemme miesten ja naisten, tyttärien ja poikien ei koskaan tarvitsisi enää sotia, vaan saisimme elää rauhan aikoja.
Seppo Ervastin puhe Kaatuneitten muistopäivän juhlassa julkaistiin maanantaina 22.5. lehdessä.
KS Fakta