Pääkirjoitus
Kuusamo- ja Muojärveltä pyydettiin jälleen tonneittain särkeä ja muuta niin sanottua vähempiarvoista kalaa. Pyynnillä raivataan tilaa muikulle ja siialle. Vähempiarvoisen kalan pyynti vähentää myös vesistön rehevyyttä.
Kalastuskuntien järjestämässä kaksipäiväisessä tapahtumassa saalin on tavallisesti ollut 20 tonnin luokkaa. Tällä kertaa ensimmäisen päivän saalis oli 6,5 tonnia (KS 18.9.2015).
Hoitokalastustempauksella saatava saalis on niin valtava, ettei sitä pystytä kummemmin käsittelemään. Saalis päätyi käytännössä lähes kokonaan eläinten ruuaksi.
Särjestä kyllä pystyy tekemään maukasta ruokaa, ja sen vuoksi osa talkoisiin osallistuneista otti niitä mukaan purkkikalaksi. Jyväskylässä kokeiltiin Sitran rahoittamassa hankkeessa särjen käyttöä kouluruuassa tonnikalan sijaan. Kävi ilmi, että särjen käyttö oli taloudellisesti kannattavaa. Kehitetyistä ruokaresepteistä koululaisten suosikeiksi nousivat särkikiusaus ja särkipitsapiirakka.
Kuusamossa kokeiltiin lähiruokaviikolla siikapastaa totutun tonnikalapastan sijaan. Se teki kauppansa hyvin. Sen sijaan muikku ei koululaisille erityisemmin maistu, mutta sen syömiseen pyritään totuttamaan.
Särjen käyttö ruuanvalmistuksessa kohtaa ennakkoluuloja. Maine ”roskakalana” istuu sitkeässä, vaikka maku on oikein laitettuna mitä mainioin. Kuusamon keskuskeittiöllä käytetään Kitkan Herkun tekemään kalamassaa, jossa särki on yhtenä kalana muiden seassa.
Kulunut kylmä kesä teki hyvää muikku- ja siikakannoille. Ilmaston lämpeneminen syrjäyttää näitä kylmien vesien kaloja pois särjen, ahvenen ja kuhan tieltä. Etenkin siian valitellaan taantuneen. Muikkua on Koillismaan vesistöissä edelleen riittämiin ja riittää jatkossakin, kunhan vesistöjen kunnosta pidetään huoli.
Yksi osa huolenpitoa on hoitokalastus, johon kannattaa panostaa, kuten myös särjen käyttöön ruokakalana. Ympäristö ja tulevat sukupolvet kiittävät.