Myönteisen kohun saattelemana markkinoille tullut nyhtökaura on kotimainen esimerkki uudesta ruokakeksinnöstä. Sen kysyntä on ylittänyt odotukset ja tuotteesta puuhataan kovaa vauhtia vientituotetta.
Nyhtökaura osui monen oivallisen buumin risteyskohtaan. Ilmastosta ja terveydestään huolta kantavat ihmiset hakevat vaihtoehtoja lihansyönnille. Kasvissyönnin perinteinen ongelma, ravinnon matala proteiinipitoisuus, on nyhtökaurassa ratkaistu. Tuote sisältää enemmän proteiinia kuin broileri.
Kun haetaan vaihtoehtoisia proteiininlähteitä, katse kannattaa suunnata maamme tuhansiin järviin. Koillismaalla järvien kalakantaa voisi verottaa moninkertaisesti nykyiseen verrattuna, kun huomioidaan niin kutsuttu roskakala.
Särjen ja muun niin sanotusti vähempiarvoisen kalan (hauki, kiiski, pikkuahvenet) arvo on onneksi jo huomattu. Kalastaja Pekka Kajava hämmästeli särjen menekin kasvua Koillissanomien haastattelussa. Kajava sanoi, ettei olisi muutama vuosi sitten olisi uskonut särjen nousevan toiseksi tärkeimmäksi saaliskalaksi muikun jälkeen.
Särjen pyynti on myös ympäristöteko. Särkikannan leikkaaminen vähentää vesistöjen rehevöitymistä.
Särkeä purkitetaan ja tehdään massaksi, jota ravintolat ja kotitaloudet käyttävät. Keittiömestari Jarmo Pitkänen on tehnyt uraa uurtavaa työtä kehittelemällä aiemmin väheksytystä roskakalasta herkullisia tuotteita. Kalatalo on nostanut tuotantonsa teollisiin mittoihin.
Koillismaan kalakantojen monipuolinen hyödyntäminen on hyvällä alulla, mutta silti vasta alulla. Nyhtökauran esimerkki osoittaa, kuinka tärkeää tuotteen sisällön lisäksi on sen tarina. Sen lisäksi kuluttajat haluavat ruuanvalmistuksen helppoutta.
Mikä voisi olla koillismaalaisessa kalassa se lopullinen tuote ja tarina, jolla kysyntä nousisi moninkertaiseksi? Reseptiin kuuluu ainakin ekologisuus, paikallisuus ja jokin elementti, joka odottaa vielä keksijäänsä. Nyhtökaura antaa mallin, että läpimurto on mahdollinen.