Kittilän menestys osoittaa, että ruuhka-Suomen ulkopuolella voi pärjätä, kunhan asiat saadaan loksahtamaan kohdalleen. Ylen tekemässä kuntien vetovoimavertailussa Kittilä sijoittui kuudenneksi päihittäen kaikki pääkaupunkiseudun kunnat Kauniaista lukuunottamatta.
Kittilä esimerkki osoittaa, että kunnan vetovoiman juuret ovat elinkeinojen elävyydessä. Kun Kittilä seisoo kahden vahvan elinkeinon matkailun ja kaivosteollisuuden varassa, ovat seuraukset olleet myönteiset. Väkiluku kasvaa – ja mikä erityisen tärkeää – työikäisen väestön määrä kasvaa, samoin työllisten nettomuutto. Myönteinen kierre vahvistaa itseään. Kittilässä on 6 400 asukasta. Vuoteen 2030 mennessä väkimäärän ennustetaan kasvavan yli seitsemän tuhannen.
Koillismaan kunnat pärjäsivät vertailussa heikosti. Kittilän vahvuudet ovat meidän heikkouksiamme. Väki vähenee ja vanhenee. Työikäisten määrä on lasku-uralla.
Voisivatko Koillismaan kunnat onnistua toistamaan Kittilän ihmeen? Mustavaaran kaivos Taivalkosken ja Posion rajalla on kokoluokaltaan hanke, jolla olisi merkittävä noin 200 henkilötyövuoden kokonaistyöllisyysvaikutus. Kuusamon biojalostamon syntyminen olisi vähintään samanmoinen lisä. Rukan kolmannen vaiheen yleissuunnitelman (masterplanin) toteutuminen tietäisi satojen miljoonien eurojen investointeja, jotka vilkastuttaisivat muun muassa rakentamista merkittävästi. Hyvinvointimatkailun odotetaan kasvavan merkittävästi. Maaninkavaaran tuulipuiston rakentaminen olisi 400 miljoonan euron investointi.
Paljon on siis vireillä, mutta kaikkien suurhankkeiden toteutumisaikataulu on hämärän peitossa. Kuusamon tuhannen työpaikan ja Taivalkosken 300 työpaikan tavoite nojaa suurelta siihen, että ainakin osa suurhankkeista saadaan lähivuosina liikkeelle.
Niin kauan kuin asioita on vireillä, voidaan myönteinen käänne saada aikaiseksi. Ihmettä ei tapahdu ilman seutukunnan omaa aktiivisuutta.