Kouluruuan laatu herätti keskustelua Torangin koululla alkusyksystä. Oppilaat ja oppilaiden vanhemmat eivät olleet tyytyväisiä koulun keittiössä valmistetun ruoan makuun ja laatuun.
Kaupungin ruokahuollon, koulun ja ruoanjakelusta vastaavan SOL:n väki istuivat samaa pöytään miettimään ratkaisua ongelmaan. Päätettiin uusia ruokareseptejä ja panostaa ruokailun viihtyisyyteen. Tämän ansiosta ruoka maistuu taas koululaisille. Lähes kaikki oppilaat syövät kouluruuan ja salaattia menee kaksinkertainen määrä alkusyksyyn verrattuna. Koulu teki oikean ratkaisun ottaessaan palautteen todesta.
Kuusamon kaupungin päätös keskittää ruuanvalmistus yhteen keittiöön on herättänyt paljon keskustelua. Ammattiopiston yhteydessä sijaitsevan Salvia-keittiön on määrä valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä. Sen jälkeen keittiöltä lähtee päivittäin noin 4 000 ateriaa kouluihin, terveyskeskukseen ja muihin hoitoyksiköihin. Ainoastaan Oivangin leirikeskus valmistaa ateriansa itse myös jatkossa.
Keskuskeittiön kustannusarvio on 2,2 miljoonaa euroa. Tehtyjen selvitysten mukaan keskuskeittiömallilla saavutetaan vuodessa noin 250 000 euron säästöt. Yksin näiden säästöjen takia suurkeittiötä ei olisi kannattanut perustaa, mutta tulevaisuudessa odotettavissa olisi ollut useita keittiöremontteja eri puolilla Kuusamoa. Yksi iso remontti kerralla on kannattavampi tehdä kuin monta pientä.
Keskuskeittiössä on paljon kyse myös mielikuvista. Tuhannet ruoka-annokset luovat tunteen teollisesta liukuhihnatyöstä. Sinänsä, jos ruoka keitetään joka paikassa suurin piirtein samanlaisissa astioissa, ei pitäisi olla väliä, onko kattiloita rinnan 5 vai 15. Sama soppa niissä kiehuu.
Suurkeittiö toimii ”cook and chill” -menetelmällä. Ruoka jäähdytetään nopeasti, kuljetetaan kylminä ja kuumennetaan paikan päällä. Menetelmä on tavanomainen ravintola- ja valmisruoissa.
Ruuan valmistuspaikkaa paljon olennaisempi asia on aterian valmistukseen käytettävät raaka-aineet. Ruoka on varmasti hyvää, jos ateriaa kohti käytettävä summa on tarpeeksi suuri.
Lähiruokaa, kuten paikallista kalaa ja leipää, pitää suosia niin paljon kuin kilpailusäännökset vain antavat myöten. Salaatteihin pitää panostaa, että lapset ja nuoret ottavat ne osaksi ruokavaliotaan.
Vuonna 2010 kaupunki käyttää elintarvikkeiden hankintaan 900 000 euroa. Jos edes osa keskuskeittiön mukanaan tuomista säästöistä panostetaan ruokaan, luvassa on vihreämpi ja paikallisempi ruokalautanen.