Kuusamojärven rantajäällä nököttää harmahtava kuutio. Savu tupruttaa rakennuksen katolla nököttävästä piipusta. Kyseessä ei ole ulkokeittiö tai savustushuone, vaan kuusamolaisen Lauri Juusolan, 24, jääsauna.
– Kaikki on jäästä, seinät, lauteetkin. Tämä ei ole mikään puusauna, Juusola tervehtii iloisena saunan pienestä oviaukosta.
Jääsauna on Juusolan ensimmäinen. Idea siihen tuli vuosi sitten, kun Juusola rakensi kotipihalleen saunan lumesta.
– Silloin tuli luvattua, että ensi vuonna minulla on jääsauna ja tässä sitä nyt ollaan.
Saunan rakentaminen alkoi viime marraskuussa. Ensimmäinen sauna tosin suli pois, mutta se ei innokasta rakentajaa estänyt. Nykyisen saunan rakentaminen alkoi heti vanhan raunioille ja valmistui joulun jälkeen.
Nyt sauna on lämmennyt jo viisi kertaa sukulaisten, ystävien ja naapureiden iloksi. Vierailijoita on ollut yli toistakymmentä. Kommentit ovat olleet ylistäviä.
– Tämä on paras jääsauna missä olen ollut, todella pehmeät löylyt, kehuu saunan ohi hiihtävä naapuri Markku Ojala.
Vanerikattoisen saunan seinät koostuvat jääpalikoista, jotka on sahattu moottorisahalla järvestä. Kaksimetriset palikat painavat kukin parhaimmillaan 90 kiloa. Ne on nostettu paikoilleen käsin. Rakennusapua tuli pikkuveli Arttu Juusolalta.
– Veljen kanssa näitä nostellessa meni aina koko päivä, siinä kyllä hiki lensi, Juusola naurahtaa.
Saunan kokonaismassaksi Juusola arvioi 3,5 tonnia. Tekijä ei murehtinut painavan rakennelman tekoa jäälle.
– Tässä alla on vettä vain puoli metriä ja paksusti jäätä. Jos vettä olisi kymmenen metriä, niin sitten kyllä jännittäisi.
Sisätiloiltaan sauna on 3-4 neliömetrin luokkaa. Matalan, kolomaisen oven kautta sisään kulkiessa huomaa, että kaikki on tehty jäästä kiuasta ja ovea lukuun ottamatta.
Sauna on päivällä erittäin valoisa, sillä jää päästää auringonvalon tehokkaasti lävitse.
– Kuusamojärven vesi on kirkasta, siitä tulee hyvät seinät, Juusola kehuu ja taputtaa vettä valuvaa seinää.
Saunan lämmönlähde on perinteinen puukiuas. Sillä saa Juusolan mukaan hyvät löylyt jopa kovimmilla pakkasilla.
– Saunoin tammikuussa, kun pakkasta oli 30 astetta. Saunassa oli silloin 70 astetta lämmintä. Se on sadan asteen ero, aika hurjaa.
Autoinsinööriksi Oulun ammattikorkeakoulussa opiskeleva Juusola on erittäin tyytyväinen jääsaunaansa. Saunan toista puolta voisi tosin korottaa, jotta lauteet nousisivat. Näin löylyistä saisi vieläkin kovemmat. Myös peseytymismahdollisuus on mietinnässä.
– Avannon voisi helposti tehdä tuohon viereen, saunanrakentaja tuumaa.
Juusola arvioi saunansa kestävän löylykunnossa huhtikuun lopulle. Sen jälkeen uniikki teos sulaa kevätjäiden mukana. Lauri Juusola aikoo jatkaa jääsaunojen tekoa myös tulevaisuudessa.
– Nautin rakentamisesta ja siitä, että voi tuottaa lähipiirille iloa. Tässä näkee hienosti myös työnsä jäljen, Juusola toteaa heittäessään testilöylyt.
Kiuas sähähtää pisaroiden tipahdellessa katosta. Jääsauna on valmis lämmittämään kylpijöitä.
Lauri Juusolan jääsauna
Rakentamiseen käytetty 50 kpl Kuusamojärvestä sahattua jääpalkkia
Kukin palkki painaa parhaimmillaan 90 kiloa
Tilavuus 3-4 neliötä
Massaa noin 3,5 tonnia
Lämmönlähteenä perinteinen puukiuas, löylyvalmis 45 minuutin lämmityksellä
Kovillakin pakkasilla sisälämpötila noussut 70 asteeseen
Jääsauna sulaa itsekseen kevätjäiden mukana
Jääseinäiseen saunaan kömpiminen pienen oviaukon kautta oli sekä jännittävää että pikkupoikamaisen innostavaa. Vaikka sauna näytti saunalta, ainakin suomalaisen silmin – miksi muuten pienestä kopperosta nousisi savua – eivät sen sisätilat vastanneet lainkaan perinteistä käsitystäni tummasta ja mystisestä saunasta.
Seinään tarttuessa sain aina muistutuksen siitä, että vastassa ei ole hirsi- tai puuseinä. Jää otti kosketuksen vastaan kylmästi, sulaen.
Katosta tihkuva vesi ei tuntunut uhkaavalta tai ahdistavalta, vaikka olin näitä ajatuksia ehtinyt jo tovin miettiä ennen saunaan konttaamista.
Seinien läpi kajastava valo piti hyvin aloillaan orastavaa ahtaan paikan kammoani. Tuo valo toi normaalisti pimeänä paikkana tunnettuun saunaan turvallisuutta ja eksotiikkaa.
Valaistua jäätä ihastellessa olisi voinut kuluttaa tovin jos toisenkin, sillä jääpalikat erosivat toisistaan väreiltään. Lisäksi useat niistä pitivät sisällään jäätyneitä kasvinosia.
Löylyt olivat luvatusti mitä pehmeimmät ja menivät suoraan oman saunafanituslistani kärkikymmenikköön. Ne muistuttivat turkkilaisen ja suomalaisen saunan pehmeää yhdistelmää olematta tippaakaan kuivat.
Yhtä asiaa jäin kuitenkin jääsaunassa kaipaamaan. Se on mukava, seinään nojaava asento.
Lauri Juusola kehottikin kesken löylyjen kokeilemaan seinään nojaamista. Kokeilin. Oli aika vilpoisaa.