Kylläpä olen asenteellinen, anteeksi kamalasti! Koin piikittelyksi Jaakko Heikkisen Naisten valtaa -kolumnin loppukaneetin: ”- - - ymmärrän seurakuntalaisia, jotka odottavat näkevänsä myös miehiä kirkon viroissa. Tämän toiveen takana on niin miehiä kuin naisiakin. Saanen liittyä tähän joukkoon.”
Hmm... Miksi naiset on päästetty kipuamaan niskan päälle? Onko kyse näytetään niille miehille -äänestysaktiivisuudesta tai vain elämän kummallisuudesta, tasa-arvosta?. Peruutetaanpa syyn syntysijoille: akateemiset tutkinnot, koulu, päiväkoti, synnytyslaitos. Onko kätilön repliikki ”poika tuli!” ensimmäinen vedenjakaja?
Tuttavapiirissä on totuttua, että miespäivänsankarin syntymäpäivälahjaksi annetaan eräpuukko, reppu, sotahistoriankirja. Kun taas naisväkeä muistetaan lahjakortilla hierojalle, puutarhanhoitokirjalla, Aino-tohveleilla.
Naisten valtaa -kolumnin kirjoittaja, eläkkeellä oleva Ylen toimittaja ja Kuusamon kirkkovaltuuston puheenjohtaja on kyvykäs kynän käyttäjä. Hänen asemassaan lämmin ymmärrys, kypsyys ja jalous on paikallaan.
Pieteettisyistä en sorki lapsuuden kotiasioita, vaan muistelen yleisellä tasolla ajan henkeä. Monissa kodeissa siskot - jo pikkutytöstä - saivat opetella kuorimaan perunoita, lutraamaan pyykkiä, käyttämään perheen pieniä potalla ja heijaamaan vaunuissa. Romskun kimppuun piti karata ja narrata, että on läksyjä. Sodankäyneiden isien pojat olivat leikki-iässä (tulevia) sankareita, joille siskojen tehtävänä oli kuoria perunat lautaselle ja napitettaa henkselit.
Leikekirjaa lehteillen huomaan, olihan poikkeuksiakin: kansanedustaja Matti Ahteen merkkipäivähenkilökuvasta luen kuinka hän Oulussa ison sisarusparven vanhimpana, yksinhuoltajaäidin lähdettyä siivoojan työhön, pakkasi perheen pienimmät vaunuihin ja työnsi urheilukentän laidalle katsojiksi. Itse halusi kiekkoa heittämään, vaiko pituutta loikkaamaan... Mattihan kuuluu kunniakkaaseen Kuusamon koskiensuojelulain arkkitehtiporukkaan.
Sunnuntai. Radio on auki. Jumalanpalveluksessa kimakka tyttöääni julistaa: Herra olkoon teidän kanssanne!.. Miksi ei karheankomea nuori miesääni! Heristetäänpä sormea ylöspäin? Miksi Hän sallii tällaista! Vai onko niin, että isä Jumalakaan ei kaikkea määrää? Eli siis antaa kansan tehdä vääriä valintoja... Tämä ei ole pilkkaa, vaan ihmettelyä. Olen lämmöllä savolaissyntyistä vanhaisää muisteleva laestadiolaissaarnaajan, Aku Rinteen, pojantytär.
Sukupuolten ylivalta-tasa-arvopulmaan vastausta etsien tartun maanantain 3. lokakuuta Koillissanomiin, jossa Jaakon kolumni.
Kuvaajien nimet: Suvi Peltola 2 kertaa, Aleksanteri Pikkarainen 2, Erkki Ahola, Petri Siironen, Tauno Sillanpää, Janne Kaikkonen 2, Vappu Jaakkola. Naiset 3 kertaa, miehet 7 kertaa.
Kuvissa esiintyvien nimet: sivu 1: Jenny, Minna, Hilima (hevonen); s. 3: Minna, Hilima, Tuukka; s. 4: Jenny; s. 7: Elina, Matti, Sanna; s. 8: Tapio, Anni-Inkeri, Timo, Liisa; s. 9: Ville, Olli, Tuulikki, s. 12: Jaakko; s. 13: Hannu. Naiset 11, miehet 8 kertaa nimetty kuvateksteissä.
Juttujen kirjoittajien nimet: Suvi 2 kertaa, Jenny 2, Aleksanteri 4, Erkki 3, Jaakko, Silja, Tauno, Janne 3.Tyttöjä 5 kertaa, poikia 12.
Koillissanomain tekijöiden, henkilöstön nimet ”a”-laatikossa s. 14: Petri, Jenny, Risto, Juhani, Erkki, Merja, Kaija, Airi, Terttu, Kirsti, Mikko, Aleksanteri, Riina, Helena, Suvi, Janne, Mikko. Miehiä 8 naisia 9.
Jaakon kolumnin otsikko 3. lokakuuta 2016: Naisten valtaa.