Huitominen houkuttaa hyttysiä entisestään.
Totta. Huitoessaan ja heiluessaan ihminen erittää enemmän hiilidioksidia ja hikoilee enemmän, ja ihon pintaverenkierto vilkastuu. Nämä kaikki houkuttelevat hyttysiä luokseen.
– Ratkaisevinta on hiilidioksidin tuotto, jonka perusteella hyttyset suunnistavat uhriaan kohti, Leinonen kertoo.
– Mitä coolimpi on, sitä huonommin hyttyset löytävät luokse.
Osa ihmisistä on ”sääskimagneetteja”.
Tarua. Varsinaisia sääskimagneetteja ei Leinosen mukaan ole olemassa, mutta yksilölliset erot pintaverenkierrossa voivat näkyä myös hyttysten silmissä.
– Osalla ihmisistä pintaverenkierto on paljon vilkkaampi, ja se houkuttaa sääskiä, Leinonen summaa.
Hiilidioksidi astuu kuvaan myös tässä myytissä.
– Jos hengästyy helposti, tai hengittää huohottamalla, se voi houkuttaa sääskiä.
Hajuvedet vetävät hyttysiä puoleensa.
Tarua. Naarasyksilöt hakevat uhristaan vain veriateriaa, eivät kukkaistuoksuja.
– Vaikka kuulee puhuttavan, että tietyt parfyymit houkuttelevat hyttysiä, on tärkeää muistaa, että iholle tulevat naarasyksilöt, eivät koiraat. Kenties iholle voi eksyä kukkaistuoksun houkutteleman koiras, joka ihmettelee, että missä ne kukat ovat, Leinonen tuumaa.
Värikkäät vaatteet, kuten verenpunainen, vetävät hyttysiä puoleensa.
Tarua. Värit eivät houkuta veriateriaansa etsivää hyttysnaarasta. Iso osa hyönteisistä onkin punasokeita, eli punainen paita ei kiinnitä niiden huomiota. Tosin ne näkevät värit UV-näöllään.
– Toisin kuin kukissa käyvillä hyönteisillä, hyttysten kohdalla väreillä ei ole väliä, Leinonen kertoo.
Jos läpsäisyn sijaan hyttysen puhaltaa pois, pistokohta kutittaa vähemmän.
Totta. Läpsäistessä hyttysen imukärsä voi jäädä ihon sisään, ja silloin pistokohta kutisee usein enemmän. Tätä voikin ehkäistä puhaltamalla hyttysen pois. Toisaalta, monella pelkkä hyttysen kärsästään erittämä veren hyytymistä estävä aine saa pistokohdan kutiamaan.
On myös hyvä muistaa, että hyttynen voi palata iholle uudestaan, jos se ei ehdi ruokailla loppuun. Kesken kaiken puhaltelu voi olla siis varsin väliaikainen ratkaisu.
– Hyttysen kannattaa antaa imeä loppuun ja lähteä lentoon itsestään, Leinonen neuvoo.
Jos nuorena antaa hyttysten syödä, iän myötä pistot kutittavat vähemmän.
Totta. Ainakin immuniteetti säilyy pidempään kuin yhden kesän verran, joten iän myötä hyttysenpistot eivät enää kutita yhtä pahasti.
– Se on tietysti ihmiskohtaista, mutta väitän immuniteetin olevan enemmän kuin vuosikohtainen, Leinonen sanoo.
Immuniteettia ehtii kehittyä kuitenkin myös kesän varrella. Jotta loppukesästä välttyy pahimmalta kutinalta, kannattaa hyttysten suosiolla antaa imeä alkukesästä.
Allergikkojen kohdalla asia on tietysti toinen: äkäisen allergian kanssa aggressiivinen siedätyshoito ei välttämättä toimi.
Hyttysansoilla pääsee eroon pihapiirin hyttysparvista.
Totta ja tarua. Hyttysansoja löytyy niin laaja skaala, että niiden toimivuudesta paha sanoa mitään. Lisäksi toimivuus voi kostautuakin: muun muassa hiilidioksidilla toimivat hyttysansat nimenomaan voivat houkuttaa lisää hyttysiä pihapiiriin.
– Varmempi keino on tehdä pihasta vähemmän hyttysystävällinen, mahdollisimman paahteinen ja tuulinen. Jos pihastaan tekee mahdollisimman avoimen ja poistaa sieltä pusikot ja seisovat vesilätäköt, hyttyset eivät viihdy siellä niin hyvin, Leinonen neuvoo.