Sukututkija Eero Seppäsen tämän kesän kunnianhimoinen urakka, kaikkien Koillismaan hautakivien kuvaaminen, on viimeistelyä vaille valmis. Tallessa on jo kuvat kaikista Kuusamon, Posion, Pudasjärven, Ranuan ja Taivalkosken hautausmaiden hautakivistä lukuunottamatta Kuusamon Käylän hautausmaata.
– Sinne minun ei enää tarvinnut mennä, vaan Käylän kylätoimikunta lupasi hoitaa sikäläisten hautojen kuvaamisen tässä vielä tämän syksyn aikana, rantaneuvoksen tittelilläkin tunnettu Seppänen kertoo.
Pääasiassa yksinään hautausmailla kameransa kanssa kiertäneellä Seppäsellä on nyt arkistossaan yhteensä noin 30 000 kuvaa lähiseudun hautakivistä. Koska sukututkijan oma koti sijaitsee Suomussalmella, venyivät kuvauspäivät ajomatkoineen usein varsin pitkiksi.
Jotta kaikki aika ei olisi kulunut kameran varressa, hän otti toisinaan kunnon kuvausspurtteja.
– Posion hautausmaalla kuvasin yksin viidessä tunnissa noin 2 400 hautakiveä, Seppänen kertoo.
– Siinä reissussa oli sellainenkin erikoinen puoli, että tein hautausmaalla hyvät kaupat. Se taitaa olla aika poikkeuksellista. Satuin törmäämään erääseen naiseen, joka kertoi veljensä palanneen hillastamasta. Minä siinä sitten neuvottelin hinnan kohdalleen ja yhdessä vaiheessa päivää minulle tuotiin hillasangollinen hautausmaan parkkipaikalle, hän mainitsee.
Toki Seppänen sai myös apua. Esimerkiksi Kuusamon Nilon hautausmaalla kuvaamisessa auttaneen Heikki Lehrbäckin ja Pudasjärvellä kuvausavuksi tulleiden Kalle ja Tuula Iinatin työpanokset olivat suureksi hyödyksi.
Omalta osalta työtaakkaa helpotti myös sukututkija, Calamnius-sukuseuran jäsensihteeri Anneli Kotisaari, jolla itsellään on menossa hieman samanlainen projekti kuin Seppäsellä.
– Olin saapunut puolisoni kanssa lomalle viikoksi Kuusamoon Oulusta ja päätimme lauantaina 12. elokuuta käydä kuvaamassa hautakiviä sukututkimukseni tueksi Nilon hautausmaalla. Heti huomasimme, että kiviä on kuvaamassa kaksi muutakin henkilöä, joista Eero Seppäseksi itsensä esitellyt tuli meitä jututtamaan, Kotisaari taustoittaa hänen ja Seppäsen yhteistyön alkua.
Nilon hautausmaa oli Kotisaaren ja tämän puolison 150. hautausmaa, jolla he ovat käyneet kuvaamassa hautausmaiden vanhimmat osat ja kivet.
– Joitakin uusimpiakin hautakiviä on kuvattu sukunimien perusteella, mutta Eero Seppäsen tapaa kuvata kaikki kivet emme ole harrastaneet ajan puutteen jaksamisenkin vuoksi, keskustelujen lomassa Eero Seppäsen 8. serkuksi paljastunut Kotisaari sanoo.
Kaikkien Koillismaan hautakivien tallentamisessa oli suuri työ, mutta Seppäsen todellinen voimainkoitos on vasta edessäpäin. Seuraavaksi hänen on nimittäin käsiteltävä kaikki nyt keräämänsä aineisto eli käytännössä selvitettävä kaikkien hautakivissä esiintyvien nimien ja tietojen sukuhistoria ja mahdollinen yhteys Seppäsen omaan sukuun.
Loppujen lopuksi päämääränä on selvittää, yhteistyössä muiden sukututkijoiden kanssa, millaisin verisitein Kainuun-Koillismaan alueella asuvat ihmiset linkittyvät toisiinsa.
– Esimerkiksi Pudasjärven asuttivat aikanaan 1500-luvulla Savosta lähteneet ihmiset. Hyvä tavoite Kainuun korpien ja Koillismaansukututkijoille olisikin selvittää, olemmeko me kaikki näillä perillä asuvat niin sanotut ylijäämäsavolaiset toisillemme sukua, Seppänen toteaa.