Kuusamon musiikkiopiston järjestämä mestarikurssi huilisteille oli hieno näyttö opiston huiluluokan huikeasta tasosta ja halusta kehittyä ja oppia uutta kaikella tasolla. Lahti Sinfonian solohuilistin ja Lahden ammattikorkeakoulun pedagogina toimineen Rainer Risbergin opetus oli inspiroivaa ja pureutui detaljien ja musiikillisten haasteiden kautta kokonaisuuksien hallintaan ja tuotti hyviä tuloksia jo yhden viikonlopun aikana. Mestarikurssin tunnelma ja koko huiluluokka tuntui toimivan kuin ajatus. Kehua täytyy myös kurssien pianosäestäjiä. Jenni Ljung ja Maria Ala-Hannula hoitivat säestykset taidolla ja antaumuksella sparraten oppilaita kaiken aikaa.
Itse konsertissa kuultiinbarokin sonaatteja, konserttoja ja sarjoja todella nautittavina esityksinä. Pihla Hanhelan huilu soi sisäistyneesti ja arvokkaasti Händelin g-molli sonaatin parissa ja Arttu Oikarainen johdatti Bachin h-molli sarjan Alkusoiton upeaan barokin eesteettiseen maailmaan. Artun artikulointi ja musisointi on mennyt hurjin askelin eteenpäin samalla kun huilun sointimaailma on rikastunut. Sekä Pihla että Arttu olivat konsertin suuria valopilkkuja. Kauniisti soi myös Eleonoora Turpeisen huilu Vivaldin sonaatin parissa samoin kuin Johanna Törmäsen Händelin tahdeissa. Suvereenia osaamista saatiin kuulla Koillis-Lapin musiikkiopiston huilistin Eveliina Alanteen Blaven konserton aistikkaassa artikuloinnissa. Eveliinalla on hyvä tekniikka ja sävykäs huilistinen ansatsi. Ehdottomasti huikein suoritus barokkimusiikin saralla kuultiin kuitenkin opiston huilutrio Adagion (Susanna Törmänen, Milla Rontti ja Wilma Heiskanen) tulkitessa Boismortierin d-molli sonaatin ensimmäistä osaa. Huilut soivat kuin ”Taivaan esikartanossa” ja kamarimusiikillinen keskustelu oli kaiken aikaa korvia hivelevää kuultavaa - kerrassan upeaa!
Takuuvarmaa soittoa kuultiin myös nuoremmilta huilisteilta. Olli-Pekka Pulkkanen, Jenni Ronkainen, Katriina Louhisalmi ja Meri Törmänen saivat teoksensa upeaan iskuun ja ovat menneet opinnoissaan hyvää vauhtia eteenpäin. Iida Huttu sai puolestaan Pessardin Andalousan temponvaihtelut ja espanjalaisen karaktäärin hyvin esiin ja Ronja Koramon japanilaiset mausteet toivat hyvän lisän Mullerin Shakurachin tulkinnassa. Moniuszkon Prazinszka soi Eerika Suoraniemen käsissä hyvällä otteella ja Väinö Hannikaisen Kevätaamu valkeni Pirita Loukusan suurenmoisen soinnin saattelemana. Piritan huilusointia ei voi missään yhteydessä muuta kuin ihmetellä - kaikki nuo vivahteet yhdessä lähes surrealistisen kauniin perussoinnin ohella siivittävät tämän nuoren loisteliasta soittoa!
Susanna Törmänen soitti Gluckin konserton hivenen viileämmin kuin viimeksi oppilaskonsertissa. Soitto oli analyyttisempää ja siten omalla tavalla kiehtovaa kuten Susannan soitto aina. Sonja Jussila (Koillis-Lapin musiikkiopistosta) sai Mozartin D-duuri Rondon soimaan aidolla wieniläis-klassisella viehkeydellä. Sonjan soitto oli muutoinkin varmaa ja laaja teos pysyi hyvin koossa. Samaa voi sanoa myös Valtteri Laihon (Lapin musiikkiopisto) soitosta Pessardin Boleron parissa. Valtterin huilu soi huolitellusti ja varmalla tekniikalla. Boleron kaltaiseen virtuoosi-teokseen pieni kehittelyjaksokin oli mielenkiintoista kuultavaa.
Lopuksi kuultiin Kuusamon musiikkiopiston huiluryhmä Fortissimon todella onnistunut esitys Lasse Mårtensonin Mrskyluodon Maijasta. Oman lisänsä esitykseen toi hiljan hankittu bassohuilu, jonka ääniarsenaali avasi esitykselle laveamman ja soivemman ulottuvuuden.
