Sieniä nousee nyt kovaa vauhtia ja ne ovat hyvänlaatuisia. Sienet ovat metsiemme aarre. Niitä poimiessa mieli virkistyy ja kunto kohenee. Sienestäjä kokee aina yllätyksiä ja löytämisen riemua ja saa sivutuotteena ilmaista herkkuruokaa.
Posion Nesteen ja Kotipizzan aurinkoinella terassilla kävi koko maanantaipäivän kuhina. Lapin Marttojen entinen erikoisneuvoja, YLE Lapin ”Pippurimyllystä” tuttu, Maija Pyhäjärvi oli asetellut isolle pöydälle melkoisen kattauksen syötäviä sieniä: tatteja, haperoita, vahakkaita, rouskuja, valmuskoja, lampaankääpää. Pyhäjärven päivä oli täynnä iloista väittelyä, sienien tunnistamisesta, kulinaristisia keskusteluja ja tarinoita sieltä sun täältä. Sieniä pistäytyi tutkailemassa melkoinen joukko posiolaisia, satunnaisia matkailijoita ja lähiseudun loma-asukkaita. Reijo Korhonen ja Sirpa Haapalainen tulivat Salosta Kuusamoon lomaosakkeelleen, josta heillä on tapana aina pistäytyä Posiolla.
– Kävimme Pentikillä ja puolukassa. Sieniä emme ole täällä poimineet, mutta kotipuolessa keräsin kerran 25 korillista kantarelleja, Reijo Korhonen kertoo.
– Niitä sitten jaettiin myös ystäville.
Maija Pyhäjärvi tuntee sienet, yrtit ja niihin käyttötavat. Sienistä tulee kuin läheisiä ystäviä, jos pysähtyy hetkeksi kuuntelemaan Pyhäjärven tarinointia.
– Rouskuissa ei ole yhtään myrkyllistä sientä, Maija Pyhäjärvi tietää. Mustarouskukin on päässyt viimein pannasta.
– Erilaisia tatteja voi sekoittaa keskenään ruuanlaitossa, mutta sappitattia on syytä varoa. Sappitatin tunnistaa siitä, että sillä on verkkosukat jalassa ja hattu kuin paavilla.
– Kangastatti on erinomainen poronlihan kanssa. Sitä voi syöttää niillekin, jotka eivät muuten sienistä välitä.
– Tämän upeanmakuisen sienen edessä täytyy olla nöyrä, Pyhäjärvi sanoo ja nostaa ylös pitkävartisen kiiltävälakkisen mustavahakkaan.
– Ei ole niin hienoja vaatteita, ettenkö tämän edessä kontalleni menisi. Se piileskelee ovelasti kasvillisuuden seassa.
Japanilaisten jumaloima matsutake eli tuoksuvalmuska kiinnostaa monia, erityisesti miehiä. Matsutakesta maksetaan kuulemma maltaita. Joku hoksaa, että sen keruusta voisi saada uuden ammatin. Mikäpä siinä! Posioltakin on tuoksuvalmuskoja tänä syksynä löytynyt – ja myös italialaisten himoitsemia herkkutatteja.
– Matsutaken tunnistaa hienoisesta hajuveden tuoksusta. Sen erottaa näköissienistä siitä, että jos sitä hieman potkaisee niin se ei irtoa maasta. Matsutaken varsi on syvällä. Kun sienen kaivaa esille, täytyy kuoppa peitellä uuden sadon varmistamiseksi.
Pyhäjärvi on ollut mukana kahdessa Lapin Marttojen sienihankkeessa ja julkaissut pari sienikirjaa. Sienimetsään! -kirjasessa on mm. mielenkiintoinen Matsutakekeiton resepti ja muita ennestään tuntemattomia sieniherkkujen ohjeita.
Mikä on saanut innostavan ja innostuneen sieniasiantuntijan tulemaan jo neljättä kertaa Posion Nesteelle sienistä kertomaan?
– Tämä on luultavasti Suomen ainoa huoltoasema, jolla pidetään sieninäyttely, Maija Pyhäjärvi nauraa iloisesti.
– Asuimme Rovaniemellä naapureina Nesteen nykyisten yrittäjien Ella Ojalan ja Jani Hyyryläisen kanssa. Yrtit ja hyvä ruoka yhdistivät. Tänä iltana herkuttellemme taas yhdessä.
Jani Hyyryläinen kertoo kiinnostuneensa sienistä ollessaan metsällä harrastajakokin kanssa.
– Haeskelin meille puita tulia varten ja näin jotakin valkoista pilkottavan kuntan raosta. Kaivoin valtavan möykyn esille ja näytin Topille.
– Tämähän on lampaankääpä, Topi totesi. Otetaan se mukaan ja laitetaan pihvit.
– Siitä riitti hyvät alkupalat viidelle miehelle. Oli meillä tosin hieman savusiikaa ja jänispaistia lisukkeena, Hyyryläinen myhäilee.
Ohjeita aloittevalle sienestäjälle
Poimi vain niitä sieniä, joita tunnet ja tiedät hyviksi ruokasieniksi
Jätä kaikki valkoiset sienet poimimatta, niissä on myrkyllisiä lajeja
Ota mukaan kori tai sanko sekä pieni, terävä veitsi
Ota sieni maasta kokonaisena
Leikkaa pois jalan multainen osa, yhtään likaa ei saa jäädä sieniin
Laita puhtaat lakin ja jalan palat koriin tai sankoon
Kerää sieniä vain sen verran kuin tarvitset ja ehdit valmistaa ruuaksi tai säilöä