Siikojen kasvu on tuoreimpien tutkimustulosten mukaan hieman parantunut Posion Ylä-Suolijärvellä. Haukimadon esiintyminen on pysynyt kurissa.
Lehtiniemen kalastuskunta selvitti vesialueensa siikojen kuntoa ja kasvua viime syksynä omalla tutkimuksella. Kuudelta eri selkävedeltä pyydettiin 150 siikaa verkoilla ja nuotalla. Siioista määritettiin laji ja ikä. Lisäksi otettiin suomunäytteet, pituus ja paino. Varsinaisen tutkimustyön teki laboratoriossaan Ahma Ympäristö Oy.
– Omalla tutkimuksella haettiin vesistökohtaisia täsmäkasvutietoja PVO-Vesivoima Oy:n muutaman vuoden välein tapahtuvan laajemman tutkimuksen rinnalle, kalastuskunnan esimies Keimo Lehtiniemi kertoo.
Tutkituista kaloista 72 prosenttia oli tiheäsiivilähampaisia planktonsiikoja ja 28 prosenttia harvasiivilähampaisia vaellussiikoja. Eri selkävesien osalta löytyi selkeitä eroja. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna vaellussiikojen määrä näyttäisi hieman kasvaneen.
Näytesiikojen kasvu oli yleisesti varsin heikkoa. Valtaosa siioista tuli sukukypsiksi viidennen tai kuudennen kasvukesän jälkeen. Tämän jälkeen kasvu heikkeni selvästi, koska kasvupotentiaali käytettiin mädin tai maidin tuottamiseen. Eri siikalajien kasvunopeudessa ei ollut eroja.
PVO-Vesivoiman aiempaan näyteaineistoon verrattuna planktonsiikojen pituus oli yleisimpien ikäluokkien osalta 1,7 senttiä parempi kuin vuosien 2009-2012 näytesiioilla. Myös vaellussiikojen pituus oli hieman kasvanut.
Myös PVO-Vesivoima Oy:n tutkimuksissa vuodelta 2015 siikojen kasvun todettiin lievästi parantuneen Ylä-Suolijärvessä molemmilla siikalajeilla aivan samalla tavalla kuin Lehtiniemen kalastuskunnan omassakin tutkimuksessa. Siikojen kuntokerroin oli pysynyt samalla tasolla vuosien 2009-2012 tarkkailuaineistoon verrattuna.
– Johtopäätöksenä tutkimuksista voi todeta, että järvessä on kohtuullinen siikakanta. Se ei ole ylitiheä, mutta kasvu on toki heikkoa. Kääpiöitymisestä ei tutkimuksissa saatu merkkejä, Lehtiniemi sanoo.
Lehtiniemen kalastuskunta valmistelee kuitenkin järven tervehdyttämiseen liittyviä toimenpiteitä kevään aikana ja samalla päätetään miten säännöstelystä johtuvia velvoiteistutuksia muutetaan seuraavalla kaudella vuosina 2017-21.
– Esille tulee esimerkiksi siikavelvoitteen mahdollinen puolittaminen ja siirtyminen pohjasiikaan. Harkittavaksi tulee lisäksi kirjolohen istuttaminen ja taimenistutusten painopisteiden muutokset lupatulojen turvaamiseksi, Lehtiniemi linjaa.
Siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen koetaan myös erittäin tärkeäksi. Yksi keino siihen olisi istutettavien siianpoikasten värimerkkaus, jolloin kudun onnistumisesta saataisiin tietoa muutamassa vuodessa.
– Lisäksi tarvitaan tehostettua hauenpyyntiä. Kanta verottaa kohtuuttomasti esimerkiksi taimenistukkaita.
PVO-Vesivoima Oy tutki kesällä 2015 myös loistilannetta. Ylä-Suolijärvellä tilanne on vielä hyvin hallinnassa. Yksittäisillä selkävesillä haukimatoa esiintyi keskimäärin vain noin kuudessa prosentissa mikä on täysin normaalia. Osalla vesialueista määrä oli selvästi pudonnut vuoden 2012 tutkimuksesta, osalla oli pientä nousua.
Lokkilapamato on sen sijaan yleistynyt myös Ylä-Suolijärvellä.
– Lokkilapamadon leviämiseen jokainen kalastaja voi vaikuttaa omalla toiminnallaan. Tärkeintä on haudata kaikki kalanperkeet. Kaloja ei saa perata suoraan järveen lokin ruuaksi.
Lokkilapamato ei ole ihmiselle vaarallinen, haitta on lähinnä esteettinen.
Posion Ala-Suolijärvien hoitokalastusta jatketaan ainakin seuraavat viisi vuotta. Roskakalan nosto aloitettiin jo kesällä 2010.
Hoitokalastuksella tervehdytetään vesialuetta niin, että siika ja muikku pystyisivät järvessä taas elämään normaalisti.
Suolijärvien vesistön säännöstelijä PVO-Vesivoima muutti velvoiteohjelmaansa ja lopetti väliaikaisesti kalanistutuksen Ala-Suolijärville siis viisi vuotta sitten. Istutuksiin varaamansa rahat PVO-Vesivoima käyttää vähempiarvoisen kalan poistamiseen.
