Koulujen, työpaikkojen ja muiden julkisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat monimutkainen vyyhti, johon ei ole yksinkertaista ratkaisua. Tai olisi, jos yhteiskunnan resurssit olisivat loppumattomat. Silloin kaikki vähänkin epäilyttävät rakennukset voitaisiin jyrätä maan tasalle ja rakentaa uutta tilalle.
Kun tarpeita on aina enemmän kuin rahaa, joutuvat päättäjät tasapainoilemaan korjausten ja korjausaikataulujen kanssa. Huonosta sisäilmasta oireileville kyse on merkittävästi elämänlaatua laskevasta asiasta. Kukapa haluaisi vapaaehtoisesti sairastua.
Tietoisuus sisäilmaongelmista on kasvanut. Koillismaan koulut ja virastotalot ovat pääosin vanhaa rakennuskantaa, joihin on kertynyt korjausvelkaa. Osa ongelmista johtuu väärin tehdyistä remonteista. Näin on ilmeisesti käynyt Taivalkoskella, jossa koneellisen ilmastoinnin asentaminen vanhaan rakennukseen on osoittautunut huonoksi ratkaisuksi.
Osa herkistyy sisäilmalle, toiset eivät kärsi siitä mitenkään. Sisäilmaherkistyminen on sukua allergioille, jotka ylipäänsä ovat lisääntyneet viime vuosikymmenten aikana.
Joka tapauksessa huono sisäilma on merkittävä kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen ongelma, jota ei voi ohittaa olankohautuksella.
Sisäilmaston laatuun voidaan vaikuttaa muutenkin kuin massiivisilla remonteilla. Hajusteallergiat ovat lisääntyneet yhtä jalkaa muiden allergioiden kanssa. Vaivasta päästään helposti eroon: jokainen vastaa kohdallaan, ettei käytä työpaikalla tai julkisissa tiloissa voimakkaita hajusteita.
Koulujen välintuntipakosta on luovuttu ainakin Nilon koululla Kuusamossa. Ulkoilu ja luokkatilojen tuulettaminen entisten aikojen malliin on halpa ja helppo keino parantaa sisäilmaa lähes ilman kustannuksia. Ulkoilu sitä paitsi virkistää ja parantaa oppimiskykyä. Välituntivalvonnan haasteet eivät saa olla syynä siihen, että oppilaat jäävät vaille oikeutta hengitellä raikasta ulkoilmaa koulupäivän aikana.