Vuosikymmeniä sitten, joskus 1960-70 -luvuilla oli Suomessa vallalla kova soiden ojitusvillitys. Ne haluttiin saada kasvamaan puuta ja samalla tuomaan rahaa. Tänä päivänä voidaan todeta, että ojitus ei ole onnistunut eikä tuonut läheskään sellaisia tuloksia, mitä aikoinaan odotettiin.
Ojitusten jälkeen ojien penkoilla kasvoi joitakin vuosia hyvin hillaa, mutta nekin hävisivät, kun suo kuivui tarpeeksi paljon.
Taivalkosken luoteisosassa lähellä Posion ja Pudasjärven rajaa on Marjasuolla noin 20 hehtaarin aluetta ruvettu entisöimään. Metsähallitus ojitti alueen 1960-luvulla, mutta metsää suo ei ruvennut kasvamaa kuten oli toivottu.
Metsähallituksessa tehtyjen selvitysten mukaan Iijoen vesistöalueen valtion maiden ojitetuista soista huomattava osa soveltuu ennallistettaviksi. Kaikkiaan 80 000 hehtaarin laajuisesta ojitusalasta luonnontilaan voitaisiin palauttaa lähes puolet eli 36 000 hehtaaria. Jo Taivalkosken alueella ennallistamiskelpoista alaa on noin 11 000 hehtaaria.
Koko alueen kunnostamisen kustannusarvio liikkuu 11-25 miljoonan haarukassa. Tämä on iso rahasumma ja on täysin varmaa, että kerralla töitä ei tehdä, vaan se vaatii pitkän ajan. Jostakin on lähdettävä liikkeelle.
Marjasuon alue ennallistetaan patoamalla. Suolle on aikoinaan kaivettu ojaa lähes kuusi kilometriä. Ennallistamisessa patoja tehdään alueelle kolmisensataa. Lisäksi puustoa kaadetaan.
Ojitetuista soista ei tullut siis Suomen metsätalouden pelastajaa. On hyvä, että virheistä opitaan ja niitä pyritään korjaamaan, vaikka se maksaisi.
Soiden ennallistamisesta on arvioitu olevan monenlaista hyötyä. Ensinnäkin ennallistaminen parantaa valuma-alueiden vedenpidätyskykyä. Alapuolisiin puroihin ja vesiin ei valu niin paljon kiintoaineita.
Ennallistamisesta hyötyy luonnon monimuotoisuus, virkistyskäyttö, erätalous ja jopa erilainen elinkeinotoiminta.
Merkittävää on myös se, että suot palautuvat vajaassa vuosikymmenessä sitomaan hiilidioksidia ilmakehästä.
Marjasuon hanke on hyvä ja toivottavasti se jatkaa mitä pikimmin jatkoa, mutta rahaa tarvitaan.
Ennallistettavien soiden päästökaupasta voisi mahdollisesti löytyä yksi keino rahan saamiseen tällaiseen hankkeeseen.