Pääkirjoitus
Sosiaali- ja terveysministeriön eilen julkaiseman raportin mukaan sosiaalitukien virtaamista ulkomaille on liioiteltu. Julkisuudessa erityisesti esillä ovat olleet virolaisten Suomesta saamat lapsilisät ja kotihoidontuki.
Raportti muistuttaa asioiden mittakaavasta. Suomessa maksetaan lapsilisiä noin 1,5 miljardia euroa, joista virolaisille 5,6 miljoonaa (0,4 %). Ulkomaille lapsilisiä maksetaan 8,6 miljoonaa.
Ulkomaalaisille Suomessa maksetut sosiaalietuudet ovat kaikkinensa murto-osa suomalaisille maksetuista etuuksista, raportissa todetaan.
Raportin mukaan ei ole tutkimukseen perustuvaa näyttöä siitä, että hyvä sosiaaliturva olisi erityinen magneetti, joka vetää maahanmuuttajia puoleensa. Sen sijaan ihmiset liikkuvat työn ja paremman palkkatason perässä.
Tästä on meillä omakohtaista kokemusta, sillä Koillismaa ja Itä-Lappi olivat Ruotsiin muuton voimaperäisimpiä lähtöalueita 1960-70 -luvuilla. Göteborgin sanottiin olevan Sallan suurin kylä.
Kokonaisuutena Ruotsi hyötyi suuresti siitä, että Suomesta virtasi nuorta ja koulutettua väkeä. Suomalaiset tekivät Ruotsissa työtä, johon ei löytynyt ruotsalaisia tekijöitä. Nyt virolaiset tekevät Suomessa töitä, joihin ei syystä tai toisesta löydy suomalaisia tekijöitä.
Yleinen johtopäätös kansainvälisissä tutkimuksissa on, että maahanmuutolla on myönteinen vaikutus kansantalouteen.
Suomen ongelma ei ole liiallinen, vaan pikemminkin liian vähäinen maahanmuutto, erityisesti työperäinen maahanmuutto. Raportissa todetaan pysyvän maahanmuuton vaikuttavan myönteisesti ikärakenteeseen. Suomeen muuttavat ulkomaalaiset ovat pääosin nuoria aikuisia ja monet heistä perustavat perheen Suomessa.
Päätään nostanut ahdasmielinen impivaaralaisuus on kehityksen pahimpia jarruja Koillismaalla ja Suomessa. Ennakkoluulojen siivittämänä lähtee kulovalkean tavoin liikkeelle juttuja muun muassa ”sosiaaliturismista”.
On hyvä, että näitä urbaaneja legendoja ammutaan tutkimuksilla alas.