Pääkirjoitus
Ei kuntien pakkoliitoksia Koillismaalla. Erikoissairaanhoidon palvelut on järjestettävä maakunnan laajuisessa organisaatiossa.
Muun muassa nämä vaatimukset löytyvät Kuusamon kaupunginhallituksen lausunnosta, jossa se otti kantaa valmisteilla olevaan kuntarakennelakiin.
Kuusamo on valmis tutkimaan kuntaliitoksen Taivalkosken ja Posion kanssa, jos naapurikunnat ovat siihen valmiita. Valmiutta ei ole ollut, sillä Posio ja Taivalkoski ovat kertoneet halustaan pysyä itsenäisinä. Kuntaliitosselvitys kuntien kesken tehtiin jo 2005-2006, jolloin kävi selväksi, ettei poliittista valmiutta liitokseen ole.
Pelkästään kuntaliitoksesta puhuminen vie väärille raiteille. Ennen kuin kuntarajoja ryhdytään piirtelemään on syytä lyödä linjat lukkoon, miten sosiaali- ja terveyspalvelut aiotaan järjestää. Mitä käytännössä tarkoittaa se hallituksen ajama kaksiportainen malli, johon kuuluvat peruskunnat ja sote-piirit, jotka vastaavat erikoissairaanhoidosta?
Kuusamossa on liputettu maakuntamallin puolesta. Siinä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestettäisiin koko maakunnan kokoisessa organisaatiossa. Joka tapauksessa Kuusamo ja Taivalkoski haluavat Oulu-johtoisen mallin.
Rahoituksen järjestäminen on suuri kysymysmerkki. Kunnat saavat jatkossakin valtionosuuksia, mutta vielä ei tiedetä määräytyvätkö ne käytön vai asukasmäärän mukaan.
Kansalaisia lähellä oleva perusterveydenhuolto säilyy kunnissa, mutta laajuudesta ei ole tietoa. Mitkä palvelut jäisivät kunnan järjestettäväksi ja rahoitettavaksi ja mitkä taas kuuluisivat maakunnan kokoisille tai vastaaville organisaatioille?
Kansalaiskeskustelua kuntauudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta ei synny näillä eväillä. Uudistus on niin levällään, ettei mökin mummo saa siitä mitään otetta, kun asiantuntijoillakin on vaikeuksia.
Uudistuksen tarve on silti ilmeinen, sillä pohjoisen harva asutus ja väestön ikääntyminen aiheuttaa ennen näkemättömän haasteen palvelujen järjestämiselle.