Soten vaikutukset Kuusamossa eivät vielä ole tarkkaan tiedossa, mutta uudistus tulee aiheuttamaan näkyviä muutoksia kautta koko terveydenhuollon kentän. Kunnassa joudutaan todennäköisesti vielä miettimään ankarasti, miten säilytämme palvelut lähellä tai edes järkevän välimatkan päässä kuntalaisista. Eritoten psykiatrisen hoidon saatavuus saattaa jatkossa olla vaakalaudalla. Se missä mielenterveyspotilaat hoidetaan, ei suinkaan ole yhdentekevää, koska hyvään hoitoon kuuluu, että myös potilaan perhe ja hänen lähipiirinsä ovat mukana hoitoprosessissa.
Olen sitä mieltä, että inhimillisintä ja myös taloudellisesti järkevää olisi hoitaa kuusamolaiset täällä omassa kunnassa. Nuoriimme ja lapsiin tulee panostaa erityisesti. Kun apua tarvitaan, avun arvioinnin ja sen käytännön toteutuksen täytyy olla saatavilla riittävän aikaisin (ns. varhaisen puuttumisen malli) koska se on tuloksellista, inhimillistä ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta. Lapsen hätä ei voi odottaa eikä apu saa olla satojen kilometrien päässä.
Nähtäväksi jää, miten käy, kun maakuntamalli tulee käyttöön. Pidän aluemallia ehdottomasti parhaana vaihtoehtona siten, että Kuusamo, Posio ja Taivalkoski olisivat yhtä aluetta. Tällöin myös päätöksenteko säilyisi paikkakunnalla eikä siirtyisi esimerkiksi Ouluun. Sopii epäillä, että siirron jälkeen pienempien paikkakuntien ääni ei enää kuuluisi riittävästi siellä, missä suurimmat ja suoraan mm. hoidon saatavuuteen vaikuttavat päätökset tehdään.
Näen tulevaisuuden vaarana vaativamman psykiatrisen hoidon laadun ja toiminnan rapautumisen. Näin voi käydä, jos niukkoja erikoislääkäriresursseja siirtyy merkittävässä määrin maakunnan liikelaitoksesta yksityisiin palveluihin. Sama koskee psykologeja ja psykoterapeutteja.
Kuusamon tulisi pyrkiä tilanteeseen, jossa pääosa palveluista on julkisen sektorin järjestämiä ja sen tukena toimii joustava ja järkevästi hinnoiteltu yksityinen toimijajoukko. Mielestäni kuntien tehtävä ei tulevaisuudessakaan voi olla varmistamassa yksityisten terveydenhuoltoyritysten voittoja. Maakuntamalli on jo nyt johtanut kyseenalaisiin ja hätäisiin toimiin: monet kunnat koittavat saada esimerkiksi terveyskeskuksensa myytyä, koska epäillään, että vaikka maakuntahallinto vuokraisi tilat nyt, se ei välttämättä jatkaisi määräajan jälkeen sopimusta. Näin tyhjät kiinteistöt jäisivät kuntien kontolle.
Kuusamossa terveydenhuolto on tärkeä työllistäjä ja työntekijät maksavat veronsa kotikuntaansa ja käyttävät myös paikkakunnan palveluita. Raha siis jää tänne hyödyntämään elinkeinoelämää. Joudumme pohtimaan, mitä tapahtuu, jos terveyspalveluitten tarjoajaksi tulee yksityinen toimija. Todennäköisesti kaupungin työntekijät joutuisivat hakemaan uudestaan virkojaan ja täsmälleen niillä ehdoilla, mitä toimija tarjoaa. Olettaa voi, että ainakaan parempia etuuksia ja palkkoja ei tällöin ole tarjolla.
